Ohi on

27 päivää, 95 liuskaa proosaa. Eilen illalla tuli 50 000 sanaa täyteen. En uskonut ikinä voittavani NaNoWriMoa kolme päivää etuajassa, mutta niin siinä vaan pääsi käymään. Tämä on kyllä ehdottomasti rujoin ja keskeneräisin ensimmäinen luonnos romaanikäsikirjoituksesta, jonka olen ikinä kirjoittanut.

Aiemmin tällä viikolla mieheni kysyi “Mitä järkeä on osallistua johonkin tuollaiseen, missä iloitaan vain siitä, kun projekti on ohi, eikä tarvitse seuraavaan 11 kuukauteen ajatella koko asiaa?” Vaikea kai sitä onkin selittää, mutta ei se sentään ihan noin mene. Kai.

Nyt pidän pari viikkoa luovaa taukoa (aka hermolomaa) ja sitten pitäisi aloittaa sekä tuon kirjan editointi että seuraavan lääketiedekirjan kirjoittaminen (olisi aivan liian helppoa työstää vain yhtä kirjaa kerralla). “Tauolla” ajattelin kirjoittaa lähinnä esseekokoelmaa, juttuehdotuksia aikakauslehtiin, lääketiedeartikkeleita ja ehkä jotain kamera-artikkeleita yhdelle asiakkaalle. Yksi keskeneräinen raapalekin odottaisi, sekä pino novelli-ideoita ja useita kymmeniä runoideoita.

Uusi romaani on toivottavasti valmis maaliskuussa, vaikka aina siinä on mennyt huhtikuuhun. Pahoin pelkään, että tämä saattaa olla vielä edellisiä vaikeampi tapaus.

P.S. Blogikollegani Henna Helmi Heinosen (jonka alliteroivaa nimeä suuresti kadehdin) tulevan esikoisromaanin Veljen vaimon ensimmäinen luku on luettavissa netissä ilmaiseksi. Tarkoitus on ollut tehdä sama myös Marian ilmestyskirjalle ja eiköhän se onnistu.

Kommentoi
Name and Mail are required