Paluu arkeen

Loma on ohitse ja nyt jatkuu työ romaanin parissa. Lisäksi alkaa uusi lääketiedekirjaprojekti, joka käsittelee Suomessa huonosti tunnettuja sairauksia. Enempää en ilkeä vielä tässä vaiheessa kertoa. En ole keksinyt kirjalle kunnollista työnimeäkään, joten se kulkee nimellä Helluva, eli helluva lot of work.

Lomailu sujui lopulta mukavasti. Miehen kanssa kävimme Amsterdamin historiallisessa museossa (joka esittelee kiitettävästi myös lähihistoriaa) ja enemmän tuli turisteiltua nyt viime päivinä, kun pikkusiskoni ja isäni olivat käymässä Suomesta. Eilen illalla oli viimeinen(?) NaNoWriMo-miitti, eräs “AdamWrimoista” on muuttamassa pian takaisin Jenkkeihin. Teetä ja kaakaota kului alkoholijuomia enemmän, eikä romaaneista tai kirjoittamisesta hiiskuttu sanaakaan. Hieman on nyt yksinäinen olo, niin perheen palattua Suomeen kuin siitäkin, että paras uusi tuttavuuteni katoaa pian maisemista.

Samaan aikaan en olisi halunnut loman loppuvan ja samalla odotin kuumeisesti, että pääsisin taas töideni pariin. Tänään suunnittelin jo seuraavaa-seuraavaakin romaania, siis nyt työn alla olevan käsikirjoituksen jälkeen tulevaa, jonka kanssa en millään malttaisi odottaa tämän vuoden NaNoWriMoon. Juonenkäänteitä ei ole vielä juurikaan tiedossa, mutta sillä on nimi ja päähenkilöillä on nimet ja ammatit/kutsumukset.

Pönkitän elämääni erilaisilla kirjaprojekteilla, niin tylsältä kuin se kuulostaakin. En ole oikein keksinyt muitakaan kiintopisteitä. Jos tulevaisuudessa ei olekaan mitään muuta, siellä on ainakin julkaisuita ja valmistuvia käsikirjoituksia. Nyt olisi tarkoitus muutama kuukausi lähinnä vain kirjoittaa, vaikka helmi- tai maaliskuussa saattaakin olla edessä Espanjan matka.

Talvi, maassa jossa on vähän tuttuja, mitä sitä muuta tekisikään?

Kommentoi
Name and Mail are required