Lukijoiden toiveesta: Amsterdamin esteettömyydestä
Tämä nyt menee hieman blogin aiheesta ohi, mutta kun tänne oli useampi ihminen eksynyt googlettamalla amsterdam esteettömyys tai amsterdam pyörätuoli, niin ehkä olisi syytä kuitenkin sanoa siitä jotain.
Amsterdamin rakennuksia koskee sama kuin useimpia muitakin vanhoja kaupunkeja. Esteettömyys ei ole hirveän hyvä. Ei pelkästään pyörätuolin käyttäjille, vaan muillekin vammaisille ja huonosti esim. iän tai ylipainon takia liikkuville.
Ei-hirveän kalliissa hotelleissa on lähes poikkeuksetta jyrkät, kapeat portaat, joita on paljon. Hissiä ei juuri koskaan ole. Kalliimmat, uudemmat hotellit ovat varmaankin eri juttu. Niissä en ole kauheasti oleillut. Meidän omassa uudehkossa kerrostalokolossissamme on hissi, mutta siihen ei pääse tästä osasta taloa ollenkaan(!)
Toisaalta täällä kuitenkin liikutaan ennen kaikkea pyörillä. Okei, polkupyörä on ketterämpi vehje kuin pyörätuoli, mutta kadut soveltuvat hyvin pyörille. Mikä parasta, täällä on tosi litteää (itselleni mäet tekevät tiukkaa).
Täällä koetaan esteettömyys osaksi kaupunkikulttuuria. Trendikkäässä kaupunkilehdessäkin kerrotaan aina, pääseekö uuteen cocktailbaariin pyörätuolilla. Useimmat kulkuvälineet ovat matalalattiaisia (metro, useimmat ratikat, käytännössä kaikki bussit ja osa junista) ja useimmissa on sekä kuulutukset että selkeät näytöt siitä, mikä on seuraava pysäkki. Ainakin suurimmalle osalle joukkoliikenteen asemista/pysäkeistä pääsee pyörätuolilla.
Varmasti on paljon paikkoja, johon ei pyörätuolilla pääse. Toisaalta täällä on niin hurjasti nähtävää, että kyllä sitä moneen pääsee ihmettelemään ja kokemaankin. Esimerkiksi ihanat ulkoilmatorit ovat esteettömiä ja niissä näkeekin runsaasti paikallisia pyörätuoleilla ja skoottereilla (joskus voi tulla jopa ruuhkaa). Jotkut ravintolat voivat olla hankalasti saavutettavissa – mutta ravintoloita on satamäärin.
Hollantilaisille on tärkeää ottaa erilaiset ihmiset huomioon ja ableismi on selvästi vähäisempää. Sähkäreitä ja skoottereita näkee paljon enemmän kuin Suomessa, esimerkiksi vanhuksilla. Apua saa varmasti, jos sitä tarvitsee. Suomessa voi olla tekniseltä kannalta hyvä esteettömyys, mutta ne todelliset kynnykset ovat ihmisten päiden sisällä.
P.S. Joku löysi Maijan ilmestyksiin hakusanalla “kuinka paljon maijalla on rahaa”. No, täällä kerrotaan, että kirjoitan elääkseni lähinnä kirjoja, että eiköhän se vastaa kysymykseesi…
4 Responses “Lukijoiden toiveesta: Amsterdamin esteettömyydestä”
Tää ei nyt mitenkään liity postaukseen mut haluaisin kysyä sulta asiaa joka liittyi postaukseen ylipainosta. Oon CFS:ää sairastava ja on ongelmia ties minkä kanssa. Tää ei ole varmaankaan paikka missä niistä voi sun kanssa puhua. En ole rekisteröityny CFS-sivustolle vaik sieltä olen saanut todella paljon apua, samoin kirjoistasi, KITOS! Mutta kysymykseni koskee aivolisäkkeen toimintaa. Tutkittiinko sitä sulla jotenkin? Miten sitä tutkitaan? Mulla on verikokeella tutkittu et lisämunuaisen kuorikerros on ok vaik mulla on selkeesti alhainen kortisonituotanto. No, nyt pitäis varmaan tutkia se aivolisäke. Mutta miten? Anteeks kun vaivaan sua tällä kysymyksellä ihan selkeesti väärällä sivustolla.
Joo, ehkä vähän väärä paikka, mutta vastaan nyt kuitenkin. Suosittelen kyllä jatkossa liittymään foorumille! Voit myös lähettää sähköpostia maija@writeme.com ja vastaan kyllä – vaikkakin joskus hitaasti.
Aivolisäkkeen toimintaa tutkitaan yleensä tekemällä erilaisia hormonitestejä. Tiettyjen hormonien puutos viittaa vajaatoimintaan, kuin myös vaikkapa se, jos on kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta TSH on alhainen, ei korkea. Yleensä myös prolaktiini on koholla (omani on testattu vain kerran ja silloin se oli aivan normaalin ylärajalla). Usein tehdään myös aivolisäkkeen MRI-kuvaus. Itselläni se tehtiin joulukuussa ja se oli normaali. En tiedä mitä tarkoitat “Mulla on verikokeella tutkittu et lisämunuaisen kuorikerros on ok”, kenties ACTH-rasitusta? Minulla se oli myös normaali, tosin se tehtiin ennen kuin pahemmat lisämunuaisongelmat alkoivat.
Kunnollisia, kattavia tutkimuksia en ole kuitenkaan saanut, vaikka minulla on käytännössä kaikkien hormonaalisten puutoksien oireet… Kilpirauhashormoni on helpottanut oireita vain hyvin vähän, vähemmän kuin DHEA, jota myös käytän. Yritän nyt vielä saada lisää tutkimuksia. Täällä Hollannissa terveydenhuolto, ml. lääkkeet ja tutkimukset, on periaatteessa ilmaista eikä julkista/yksityistä terveydenhuoltoa ole erikseen, mutta erikoislääkäreille tarvitsee lähetteen. Tämänhetkinen lääkärini on ex-sydänkirurgi(!), tosin toimii yleislääkärinä, joten lähetettä en tarvinnut.
Ihan mahtava teksti!! Kiitos kiitos kiitos. Yleensä on niin pirun vaikea tietää etukäteen miten esteettömyys on ulkomailla otettu huomioon :)
Kiva, että kirjoituksesta oli hyötyä! Jos on vielä jotain lisäkysymyksiä, niin kysy ihmeessä. Ja jos olet tulossa ja kaipaat kaupunkiopasta… ;->