Kertomus sairaasta yhteiskunnasta
“Chronic Fatigue Syndrome: A Novel” ei kuulosta ehkä kaikkein houkuttavimmalta romaanin nimeltä. Se on kuitenkin tässä tapauksessa osuva nimi. Caroline T. Andersonin romaani kertoo CFS:stä, suomeksi kroonisesta väsymysoireyhtymästä, jota itsekin sairastan. Se ei kuitenkaan ole mikään cripfic, vaan sosiopoliittinen jännäri, oikeastaan jopa trilleri – “A Tale of Bureaucracy, Money, and Belief” kuten kirja on alaotsikoitu.
Maalaiskylään sijoittuvan tarinan päähenkilö on talouslehteen kirjoittava heppahullu toimittaja Alistair. Ystävänsä kylälääkäri Jon kanssa hän alkaa ihmetellä kylään iskenyttä mystistä epidemiaa, joka kaataa työteliäät naapurit petiin. Sairaus näyttäisi olevan CFS, jota monessa paikassa pidetään ihan hömppänä, hysteriana.
Tutkimusta tehdessään Alistairille kuitenkin selviää, että sairauden fyysisestä alkuperästä ja virusten osallisuudesta siihen on kiistämätöntä näyttöä. Aiempia epidemioitakin on raportoitu vaikka kuinka paljon. Miksi sitten väitteet siitä, ettei sairaus olisi todellinen? Selitys löytyy vakuutusyhtiöistä. Kuulostaa melkoiselta foliohattumeiningiltä ja tätä Alistairin tututkin aluksi epäilevät, mutta kirjan ulkopuolellakin tässä on valitettavasti aimo annos totuutta.
Jo suostuu kokeilemaan potilailleen viruslääkkeitä ja he alkavat tulla parempaan kuntoon. Alistair jatkaa vastausten etsintää, tarkoituksenaan kirjoittaa talouslehteen paljastusjuttu vakuutusyhtiöiden ja terveysvirasto CDC:n järkyttävästä toiminnasta. Pian kärhämä kuitenkin yltyy ilmisodaksi kyläläisten ja vakuutusyhtiön välillä, eivätkä Alistairin rakkaat hevosetkaan ole turvassa.
Kirja jumittelee välillä turhiin selityksiin, mutta suurin ongelma on ennalta-arvattava juoni. Suurimman osan “käänteistä” tietää ennalta, eivätkä vihjeet ole hienovaraisia, vaan huomiokynällä alleviivaavia. Mielenkiintoinen lukukokemus se on silti, sellainen jota ei malttaisi päästää käsistään (alle päivässä sen luin, tosin kirja on varsin lyhyt). Erityisenä plussana kivat graafiset hepat kirjan ylätunnisteissa – epäolennaista ehkä, mutta hyvä esimerkki siitä, miten pienillä ulkoasullisilla tekijöillä voi luoda kivan säväyksen.
Suomalaisesta näkökulmasta vakuutusyhtiöiden sodankäynti voi tuntua epäuskottavalta, mutta itse olisin kyllä valmis uskomaan tämän tarinan. Ihan todellisia kauhutarinoita on sen verran tullut vastaan ja omaakin kokemusta riittää. Kela tuskin hyökkää kenenkään kimppuun väkivalloin, mutta monen ihmisen elämän sen rikollinen mielivalta on silti onnistunut tuhoamaan.
Kirjan kirjoittanut “Caroline” on itsekin töissä talouslehdessä, eikä tämä ole hänen oikea nimensä. Miten sattuikaan.
