Toipilasaikaa

Kesäloman jälkimmäinen, viikon mittainen osuus on ohi. Säät suosivat ihan kiitettävästi: ensimmäiset kaksi päivää satoi paljon, mutta sen jälkeen on ollut noin 20 astetta, ylikin, ja lähes koko ajan aurinkoista. Varmaan enemmän kesäisiä päiviä kuin koko heinäkuussa! Aurinkoa ja lämpöä olisi luvassa vielä koko tämän viikon, jos säätiedote pitää kutinsa.

Tuli käytyä Delftissä, Leidenissä ja Beverwijkissä. IJmuiden ja Hoorn jäivät näkemättä, vaikka ne listalla olivatkin. Leidenissä ihmeteltiin kasvitieteellistä puutarhaa (joka tekee pikavisiitin myös Makuuhaavoja-romaanissani) ja Beverwijkissä käsittämätöntä, Euroopan suurimmaksi väitettyä Bazaaria, jossa sanotaan olevan 2 500 kauppaa. Kuvitelkaa vaikkapa suomalainen kauppahalli, mutta suurin osa myytävästä on ns. etnistä tavaraa mausteista mattoihin – ja kauppoja hallissa on 500 (plus moskeija yläkerrassa). Ja tämä Oosterse markt on pieni osa koko Bazaarista ja ainoa, mihin pääsee ilman muun alueen 2,25 euron pääsymaksua.

Sääli, että itse lomailuosuus jäi puuttumaan. Loman aikana päälleni lapattiin niin paljon ylimääräistä stressiä, että meinasi henki mennä, kirjaimellisesti (sairastan lisämunuaisen vajaatoimintaa, joten stressi on ihan oikeasti akuutisti hengenvaarallista). Ylimääräinen stressi vaatii hydrokortisoniannoksen kasvattamista ja ylimääräisiä annoksia meni viikon aikana 35-40… Normaalisti nukun noin 50 tuntia liian vähän viikossa, nyt jäätiin vielä kymmeniä tunteja tämän alle.

No, hyvällä tuurilla toivun tästä muutamassa viikossa. Huonommalla tuurilla kroppa ei palaudu koskaan. Aina ei voi voittaa. Sainpahan sentään vuoteenomana maatessani luettua hurjan määrän – nyt vain kaikki kivat kirjat ovat loppu.

Kommentoi
Name and Mail are required