Apuraha!
Eilen postissa tuli IT-Lehti, jossa on isohko, reippaasti kuvitettu juttu minusta ja Marian ilmestyskirjasta, nimikin on lehden kannessa. Sen lisäksi tuli paksu kirjekuori Alfred Kordelinin säätiöltä. Heti alkoi jänskättää, koska ei kai nyt kukaan lähetä hylkyä paksussa kirjekuoressa?
Ja niin vain siellä luki, että olen saanut 3 000 euron apurahan romaaniini Häpeämätön. Jota siis olen suunnitellut nyt aktiivisesti monta kuukautta, mutta varsinainen kirjoitustyö alkaa NaNoWriMon myötä tiistaina. Voi siis melkein sanoa, että sain NaNoWriMo-apurahan!
Olen nyt hakenut vuoden sisällä kolmea apurahaa ja saanut kaksi (toinen siis pian ilmestyvään tietokirjaani). Se tuntuu tosi hienolta. Kyse ei ole vain rahasta vaan siitä, että tulee tunne, että työtäni arvostetaan. Vielä kun tuon yhdistää siihen IT-Lehden mainioon juttuun (jossa on mm. koko sivun kuva minusta ostamassa auringonkukkia torilla, heh), nyt tunnen oloni vihdoin oikeaksi romaanikirjailijaksi.
Apurahoista muuten keskusteltiin aika kiivaasti puolisen vuotta sitten kollegani Henna Helmi Heinosen blogissa. HHH:lla on vähän ristiriitaiset tunteet apurahojen suhteen: hän oli sellaisen saanut, mutta toivoi, että voisi itsensä elättää pelkästään kirjojen myynnillä. Mikä tietysti Suomessa on hankalaa, vaikka hänelle kenties, toivottavasti, vielä joskus mahdollista.
No, itselleni se on – ainakin romaanien suhteen – vielä hankalampaa kuin hänellä, koska ainakin tämän hetkiset kirjani uivat aivan täysin valtavirran ulkopuolella. Ei minua haittaisi toki, vaikka niistä tulisi mitä bestsellereitä. Haaveilenhan jopa utopistisesti kansainvälisestä tulevaisuudesta kirjoilleni.
Mutta koen, kenties pikkuvanhasti tms, että romaanini (samoin kuin tietokirjani) ovat myös yhteiskunnallisesti arvokkaita ja siksi on jees, että yhteiskunta niitä myös tukee. Niin kuin on tärkeää, että on runouttakin, vaikka vain harva pystyy sillä saamaan mitään mielekästä toimeentuloa, itsensä elättämisestä puhumattakaan.
3 Responses “Apuraha!”
Mahtavaa! Ole apurahasi ansainnut, todella upea juttu! Ja toivottavasti julkisuutta ja yleisöä tulee kirjoillesi aina vain enemmmän!
Onnea apurahasta! HHH:lla on tosiaan järkähtämätön kunniantunto apuraha-asiasta, me muut emme ehkä jaksa olla niin suoraselkäisiä. :D Tosiasia kuitenkin on, että hyvin harvat kirjailijat Suomessa elävät kirjoittamisella, eikä kumulatiivinen vaikutuskaan nykyään ole kummoinen, kun kirjan elinikä kauppojen hyllyillä on niin kovin lyhyt. :/ Apurahat mahdollistavat kulttuurin tuottamisen, niin se vain on.
Hyvää NaNoWriMoa!
Kiitos! HHH:lla on tosin erinomainen pointti siitä, että miten jotkut kehtaavat nostaa apurahoja, jos eivät niitä oikeasti tarvitse yhtään joko hyvän kirjamyynnin takia tai koska ovat muuten hyväpalkkaisessa työssä.
Itselleni kirjojen kirjoittaminen on tällä hetkellä päätyö, mutta siitä voi kiittää lähinnä tietokirjojani. Ja tosiaan niihinkin olen apurahoja saanut. Se kyllä motivoi, koska muuten tietokirjojen kirjoittaminen on sekin helposti vain “kallis harrastus” (jotenkin romaanien kirjoittaminen “kalliina harrastuksena” on helpompi perustella itselleen…)