Pummi kunnes toisin todistetaan

Kirjoitin hiljattain lehtiartikkelin Brittien vammaistukien leikkauksista ja vammaisten demonisoinnista, tosin se ilmestyy valitettavasti vasta kesällä. Artikkelista haluttiin kuitenkin melko lyhyt, joten en saanut mahdutettua siihen läheskään kaikkea, mitä olisin halunnut. Lisäksi päätoimittaja on tiukka siitä, että kirjoitustyylin pitää olla hyvin neutraali ja asiapohjainen.

Brittien vammaistukien rajut leikkauksia perustellaan kahdella eri tavalla. Ensimmäinen on, että jos vammaisilta otetaan tuet pois, he menevät töihin. Parempaa, sairastuilla lusmuilijat voidaan pakottaa töihin. Palkatta. Nerokas idea, eikö? Joku voisi kuvitella, että sairaslomalla/eläkkeellä olijat ovat sillä siksi, että he eivät ole työkykyisiä, mutta eihän se nyt näin voi mennä.

Lisäksi Briteissä väitetään yleisesti, että jopa 3/4 vammaistukien saajista olisi todellisuudessa työkykyisiä. Lehdet kutsuvat heitä yleisesti pummeiksi. Monet britit uskovat sairastuen saajista samaa kuin jotkut suomalaiset maahanmuuttajista: siellä ne vaan sossun rahoilla ajavat Lamborghineilla. Eikä ihme, kun Brittien lehdistö levittää näitä väitteitä. Virallisten arvioiden mukaan kuitenkin vain 0,5 % vammaistukien saajista saa niitä perusteettomasti (kaikista tuista noin 1 % menee huijareille).

Erityisen mielenkiintoiset numerot liittyvät sosiaalitukien ilmiantopuhelimeen. Kyllä, Briteissä on olemassa oma puhelinnumero, johon voit ilmiantaa ne sairaspäivärahoja nostavat naapurisi, jotka todellisuudessa golffaavat Bahamalla!

Jo pelkästään puhelinlinjan olemassaolo kuulostaa vakuuttavalta perustelulta sille, että sen täytyy olla tarpeellinen. Ei kai sitä muuten pidettäisi? Sinne tuleekin jopa 700 puhelua päivässä. 96 % puheluista on tosin tilastojen mukaan pelkkää ajanhukkaa tai tahallista panettelua.

Suurin osa yhteydenotoista on tehty niin heppoisin perustein, ettei niitä katsota edes tutkimisen arvoisiksi. Vain pieni osa vaatii lisäselvityksiä. Tutkituista tapauksistakin 87 prosentissa todetaan, ettei mitään virhettä ollut sattunut.

Kaiken kaikkiaan 1,3 %:n puhelinlinjalle raportoiduista ihmisistä todetaan huijanneen sosiaalitukia. Kuulostaa todella alhaiselta numerolta, jos nämä kerran ovat nimenomaan ihmisten ilmiantamia tapauksia! Puhelinlinjan annetaan ymmärtää säästävän yhteiskunnan rahoja, mutta ei sen ylläpitäminen saati väitteiden tutkiminen ilmaista ole.

Kyse ei myöskään ole vain rahasta. Briteissä on viime aikoina raportoitu paljon itsemurhia seurauksena lakkautetuista vammaistuista tai pelkästään tämän uhasta/pelosta. Voi tuntua oudolta, että joku tappaisi itsensä vain siksi, että pelkää tukien lakkauttamista, vaikka varmuutta asiasta ei ole.

Minun on kuitenkin valitettavan helppo ymmärtää tätä. Itse olen ollut aikoinaan pari vuotta sairaslomalla/sairaseläkkeellä, enkä koskaan saanut penniäkään näistä rahoista. Siitä seurannut trauma ja nöyryytys vei minulta yöunet ja heikensi terveydentilaani, luultavasti pysyvästi (koska stressi aiheuttaa keholleni pysyviä vaurioita).

Myöskään toimeentulotuen jatkuvuudesta ei ollut takeita. Tiedän useita ihmisiä, jotka ovat menettäneet tukensa (tai se on laskenut liian alas) heikon terveydentilansa takia. Vaihtoehtoja heille on ollut kodittomuus tai rikollisuus. Rikollisena minua käytännössä pidettiinkin – sossu lähetteli valokopioituja papereita, joissa kehotettiin pohtimaan rikos- ja päihdehistoriaani. Alle 25(?)-vuotias toimeentulotuella on automaattisesti syrjäytynyt hylkiö, vaikka syrjijänä olisi Kela.

Kelan kohtelu tuntui ihmisoikeusrikokselta, koska sitä se on. Vammaisia ja sairaita kohtaan on helppo tehdä rikoksia, koska heillä ei ole voimia nousta vastaan. Tämä on yksi syy monista, miksi olin liian traumatisoitunut asumaan enää Suomessa.

Kun “hyvinvointiyhteiskunta” ei tuekaan sinua, siinä on kyse muustakin kuin rahasta. Kun ihmiset ilmiantavat toisia ei-tarpeeksi-vammaisina tai muuten vaan pummeina, siinäkin on kyse muustakin kuin rahasta. Kyse on nöyryytyksestä, ihmisarvon alentamisesta.

Eräs tuttavani Suomessa oli yksi niistä monista, jotka ovat tehneet itsemurhan saatuaan Kelalta kielteisen päätöksen sairaspäivärahasta. Se oli minulle iso shokki, mutta samalla ymmärsin liiankin hyvin, miltä hänestä tuntui. Toivon todella, ettei tuollaisia ilmiantonumeroita koskaan tule Suomeen.

4 Responses “Pummi kunnes toisin todistetaan”

  1. Aura says:

    Hyvinvointiyhteiskunta tuntuu sairaan ihmisen näkökulmasta joskus lähinnä huonolta vitsiltä. Se menee nimenomaan noin, kuten sanoit, että sairaalla ei ole voimia puolustaa itseään, joten häntä on helppo syrjiä. Täytyy olla joku pitämässä puolia, kun itse ei jaksa ruveta systeemin kanssa tappelemaan. Erityisen hankalaa on se, että monet ihmiset uskovat sokeasti hienoon ja ihmeelliseen hyvinvointiyhteiskuntaan, joten heidän on mahdoton ymmärtää, että joku saatettaisiin jättää heitteille. Eihän sellaista vain voi tapahtua. Oletetaan, että syrjäytyminen ja esim. kodittomaksi jääminen on automaattisesti ihmisen oma vika.

    Brittien meininki kuulostaa jo aivan järkyttävältä. En tiedä, mitä muuta tuohon voisi sanoa, joten sanon suoraan, että hyi helvetti.

    • Niin, kaikkihan on aina ihmisen omaa syytä, koska ikäviä asioita tapahtuu vain, jos on ne ansainnut, eli _minä_ olen turvassa, niitä tapahtuu vain muille. Suomessahan meillä on leppoisa nallekarhu Björn Wahlroos levittämässä tätä ilosanomaa. Sitten taas Jenkeissä tämä ajattelu on jo aivan yleisesti levinnyt, sitähän koko republikaanipuolue käytännössä ajaa.

  2. Kirjoitat tärkeistä asioista – asioista mitä ei itsellä tule useinkaan edes mietittyä.

Kommentoi
Name and Mail are required