Ota riski: rakastu simpansseihin

Jos kirjalla on Amazon.comissa keskiarvo 4,9 kymmenien arvosteluiden jälkeen, siihen on luultavasti syynsä. Niin tässäkin tapauksessa. Next of Kin: My Conversations With Chimpanzees on yksinkertaisesti loistava kirja. Se on erittäin hyvin kirjoitettu, tieteellisesti perusteltu ja täynnä huumoria, rakkautta ja lämpöä – olematta koskaan siirappinen tai korni.

Kirjan kirjoittaja Roger Fouts päätyi puolivahingossa opettamaan viittomakieltä Washoe-simpanssille ja sittemmin monille muillekin simpanssille. Ei mennyt kauaa, kun hän tajusi, että simpanssit ovat persoonia, henkilöitä, vaikka eivät ihmisiä olekaan. Oli karmaisevaa todeta, miten niitä kohdeltiin eri puolilla Yhdysvaltoja tutkimuslaboratorioissa.

Fouts julkaisi simpanssien viittomakielen taidoista useita artikkeleita arvostetuissa tiedelehdissä. Ne herättivät paljon kohua ja Chomskya seuraavat kielitieteilijät ja monet biologit olivat erittäin kärkkäitä väittämään, että simpanssit eivät oikeasti osanneet kieltä (koska se on ihmisen yksinoikeus), ne ainoastaan matkivat ihmisten eleitä.

Fouts pystyi osoittamaan, ettei tämä ollut totta. Simpanssit tunnistivat kaksoissokkotesteissä esineitä ilman ongelmia, ne viittoivat keskenään ja yksinkin kun ihmisiä ei ollut paikalla, yhdistelivät viittomia luovasti (mm. retiisi = “cry hurt fruit”)  ja opettivat viittomat myös jälkeläisilleen. Tiedemaailman lisäksi simpanssit esiintyivät myös TV:ssä ja populäärilehdissä. Moni heräsi miettimään, mitä ihmisyys oli, mikä erottaa ihmisen ja eläimen, vai erottaako mikään.

Fouts kuitenkin tajusi, että hänellä oli vastuu hänen kasvattamistaan simpansseista. He olivat hänen perheenjäseniään siinä missä hänen lapsensa. Ura ja julkaisut olivat toissijaisia Washoen ja tämän perheen rinnalla. Toisaalta Fouts halusi taistella myös muiden simpanssien oikeuksien puolesta.

Kirja käsittelee kiehtovasti ja hyvin helppotajuisesti kielitiedettä, neurotiedettä, pedagogiikkaa, antropologiaa, biologiaa, historiaa, moraalifilosofiaa ja ties mitä tieteitä. Erittäin mielenkiintoinen on myös osuus, jossa Fouts kertoo viittomakielen opettamisesta autistisille lapsille.

Oikeastaan koko kirja on häikäisevän mielenkiintoinen, ajoittain hyvin surullinen ja toisinaan hillittömän hauska. Jokaisen simpanssin persoonallisuus herää Foutsin kuvaamana henkiin. Myös mieheni, joka harvemmin lukee tietokirjoja omien alojensa ulkopuolelta ja jota en olisi ajatellut aiheen kovasti kiinnostavan, on nyt lukemassa kirjaa todella innoissaan. Haluaisin antaa tälle yli viisi tähteä!

Mitä kaikkea opin simpansseista, etenkin ihmisten kanssa kasvaneista simpansseista, kirjasta?

• Simpanssit ovat erittäin empaattisia, hyvin taitavia lukemaan ruumiinkieltä ja niillä on erinomainen hienomotoriikka.
• Simpanssit kommunikoivat luonnossakin paljolti elekielellä.
• Simpanssit oppivat ymmärtämään hyvin puhuttua kieltä. Eräs simpanssi komennettiin aina syömään sanomalla “ajattele nälkäänäkeviä simpansseita Afrikassa!”
• Simpanssit voi opettaa puhumaan muutaman sanan. Mitään järkeä tässä ei tosin ole, koska niiden kurkunpääkään ei sovellu siihen samalla lailla kuin ihmisen. Viittominen on paljon luontaisempaa.
• Simpanssit halailevat ja pussailevat paljon.
• Simpanssit eivät pysty uimaan tai kellumaan, koska niillä on liian vähän rasvakerrosta. Veteen päätyminen on siis niille hengenvaarallista.
• Simpanssit tykkäävät leikkiä nukeilla aivan samaan tapaan kuin ihmisetkin. Monet pitävät myös kissoista lemmikkeinä.
• Simpanssien lempiruokia ovat mm. coca cola, jäätelö ja jugurtti.
• Simpanssit rakastavat selata aikakauslehtiä ja jutella niistä toisilleen. Tyttösimpanssit tykkäävät yleensä katsella etenkin muotilehtiä ja komeiden miesten kuvia, jotkut myös Playgirliä.
• Muutenkin simpanssit tykkäävät erilaisista esineistä: vaatteet, lelut, pelit, hammasharjat, huulipunat, toki henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen. Ne rakastavat juhlapäiviä ja lahjojen saamista.
• Lucy-simpanssi tykkäsi laittaa vieraille teetä, miksailla itselleen gin toniceja ja masturboi pölynimurilla.
• Taitava simpanssi voi houkutella vaikeasti saavutettavan naaraan seksipuuhiin viittomakielellä.
• Simpanssi voi menehtyä stressiin alle vuorokaudessa, jos vanhempi (myös ihmisvanhempi) poistuu paikalta.
• Simpanssit voivat tehdä hyvinkin pitkäjänteisiä ja monimutkaisia suunnitelmia – etenkin jos tavoitteena on ruoan saaminen, mutta muutenkin. Eräs simpanssilapsi oli pelännyt uutta kynnysmattoa, niin tämä heitti nukkensa sen päälle ja myöhemmin varovasti onki sen pois, testatakseen selvisikö nukke “hengissä”.

Tuesday, May 8th, 2012, by Maija Haavisto and is filed under "Muiden kirjat, Yhteiskunta, aivot, aktivismi, älykkyys, antropologia, apinat, biologia, eläimet, eläinoikeudet, etiikka, ihmisyys, kieli, kielitiede, kirja-arvostelut, kulttuuri, listat, neurotiede, pedagogiikka, roger fouts, simpanssit, sosiologia, tietokirjat, tutkimukset, viittomakieli". You can leave a response here, or send a Trackback from your own site.