Leikkauksia, ohjuksia ja mellakkapoliiseja

Uusimmassa Tukilinja-lehdessä on artikkelini siitä, miten Briteissä karsitaan rajusti vammaistukia ja miten vammaiset kokevat, että yhteiskunta ja media demonisoivat heitä. Artikkeli ei ole vielä netissä, mutta lehti on luettavissa verkossa näköislehtenä seuraavan numeron ilmestyttyä, eli noin elo-syyskuun ajan, linkkaan sitten kun se on. Lehdessä on muuten myös kolumnini siitä, mitä eroa on vammaisaktivismilla ja pitkäaikaissairausaktivismilla (arvaatko?).

Vammaiset ovat kaikkein huonoimmassa asemassa. Itsemurhia vammaistukiuudistusten takia on tehty paljon ja pelätään, että jopa sadattuhannet joutuvat kodittomiksi. He eivät kuitenkaan ole ainoita. Koska juttu on vammaisten koulutusta ja kuntoutusta käsittelevässä lehdessä, siinä ei käsitellä niinkään sitä, miten muu sosiaaliturva ja “hyvinvointiyhteiskunta” yritetään ajaa alas, esimerkkinä julkinen terveydenhuolto NHS.

Brittien tilanne on aivan kamala, vaikka siitä ei juuri muiden maiden mediassa puhutakaan. En ainakaan nähnyt yhdenkään suomalaislehden uutisoivan viimeisimmästä skandaalista, jossa työttömät pantiin palkattomaan työhön kuningattaren juhlia varten, he joutuivat yöpymään sillan alla ja vaihtamaan vaatteita muiden nenän edessä. Vessaankaan ei päässyt.

Viime kesän valtavat mellakat kyllä saivat julkisuutta (koska ne vaikuttivat tarpeeksi “sattumanvaraisilta”), mutta ne olivat jäävuorten huippu. Koko ajan siellä pyörii Occupyä, UK Uncutia ja muita protesteja ja jättimielenosoituksia, joissa tietenkin poliisi tyypillisesti kohtelee mielenosoittajia laittomasti, mutta valtaosaa ihmisistä ei kiinnosta ja BBC yms jättävät nämä uutisoimatta.

Rahaa ei liikene vammaisille tai muille heikompiosaisille, mutta sitä riittää kyllä kuninkaallisten juhlimiseen sekä esimerkiksi ohjusjärjestelmien asentamiseen olympialaisia “turvaamaan”. Mitä vittua, oikeasti? Ohjuksia olympialaisiin, asuintalojen katoille, miten niin voi tehdä?

Se on se kysymys, joka Brittien asioista lukiessa tulee yleensä päällimmäisenä mieleen. Mitä vittua, miten noin voi tehdä? Briteissä voi näemmä tehdä melkein mitä vaan. Sen kun tekee.

En ole nähnyt paljoa keskustelua myöskään Skotlannin itsenäistymishaaveista. En ole perehtynyt siihen, onko tämä missään määrin realistista, mutta en ihmettele halua yhtään. Olen käynyt Skotlannissa ja Englannissa, Skotlannista pidin (ja skotlantilaiset tekivät minuun erittäin syvän vaikutuksen), Englanti oli hirveä paikka.

Skotlannin kannalta itsenäistyminen olisi erittäin hyvä juttu. Loppujen Yhdistyneiden Kuningaskuntien kannalta asia on kaksipiippuisempi. Skotlannissa on perinteisesti ollut vahva tuki vasemmistopuolueille, joten maan erkaneminen unionista parantaisi poliittisen oikeiston asemaa.

Se voisi olla viimeinen niitti maan arkkuun. Tosin päin helvettiä siellä mennään kyllä iloisesti muutenkin.

4 Responses “Leikkauksia, ohjuksia ja mellakkapoliiseja”

  1. Aura says:

    Kuulostaa kamalalta, todella surullista. “Miten näin voi tehdä” on ensimmäinen asia mikä minullekin tulee mieleen aina, kun luen linkkaamiasi juttuja Brittien vammaistukiasioista yms. Ei niin että Suomessa kaikki olisi täydellistä, mutta kyllä täytyy ihmetellä, että “sivistyneessä länsimaassa” voidaan toimia näin.

    Laitathan linkkiä sitten, kun artikkelisi ilmestyy Tukilinjan netissä!

  2. E.K says:

    “Se on se kysymys, joka Brittien asioista lukiessa tulee yleensä päällimmäisenä mieleen. Mitä vittua, miten noin voi tehdä? Briteissä voi näemmä tehdä melkein mitä vaan. Sen kun tekee.”

    Voi Kiinassakin tehdä ihan mitä vaan. Maailma on täynnä uutisia joita ei raportoida Suomessa. Osa niistä on paljon raadollisempia kuin tukien leikkaamiset.

    • Maailmassa tapahtuu toki paljon pahoja asioita kaikkialla. Ihmisen on vain helpompi uskoa todeksi ne pahat asiat, joita tapahtuu köyhissä ja/tai kaukaisissa maissa. Ja toisaalta sitä olettaa, että Brittien asioista uutisoidaan Suomessakin.

      Minä kirjoitan siksi paljon Brittien vammaisasioista, että minulla on siellä kymmeniä vammaisia tuttuja (ja toki paljon vammattomiakin), joista osa hyviä kavereita, joten asia tuntuu minulle henkilökohtaisesti tärkeältä, kun joudun huolehtimaan näiden kavereideni puolesta. Kiinan vammaistilanne on varmasti kauheampi, mutta en tunne ketään kiinalaisia vammaisia.

      Kun tuhansia kuolee ja satoja tuhansia uhkaa jäädä kodittomaksi, niin ei se kyllä mikään ihan pikkujuttu ole. Ja siihen liittyy tosiaan tämä laajamittainen demonisointi, josta olen kirjoittanut blogissani useita kertoja, esim. http://www.ilmestykset.net/2012/03/pummi-kunnes-toisin-todistetaan/ ja http://www.ilmestykset.net/2011/05/lusmuilevat-demonit/ ja jonka pelkään leviävän myös esim. Suomeen.

  3. Kirjoitin sattumoisin eilen aihetta sivuavan raapaleen. Mietin jo, että voisin laajentaa raapaleesta pidemmän novellin. Tosin sen kaltaisia suunnitelmia mulla on paljon muitakin.

    http://routakoto.com/2012/06/11/raapale-163/

Kommentoi
Name and Mail are required