Uuden romaanini kansikuva

Tässä on vihdoin syksyllä ilmestyvän toisen romaanini Makuuhaavoja kansikuva (sen voi napsauttaa isommaksi, jolloin yksi “jippo” näkyy paremmin). Kannen on toteuttanut kanadalainen valokuvaaja-AD Stephen Caissie, joka teki minulle kansikuvia ensimmäisen kerran jo vuonna 2007, silloin omakustanteisiini.

Makuuhaavoja-romaanin kansikuva

Kansi ei ehkä ole yhtä kaunis kuin Marian ilmestyskirjan (se olisikin haastavaa!), mutta kirjaa se kuvaa yhtä hyvin. Halusin myös kannen, joka toimii myös peukalonkynsikoossa.

Sähköisiä arvostelukappaleita voi pyytää jo (ja Marian ilmestyskirjastakin niitä saa yhä), tosin niitä tuskin saa ennen elokuuta.

Muuta tulevaa: haastatteluni ilmestyy eräässä isossa lehdessä luultavasti reilun kahden viikon päästä, tosin muutkin ajankohdat ovat mahdollisia. Suomessa lienen seuraavan kerran n. 28.7.-5.8., jos joku haluaa tavata (joo, lennot pitäisi hommata, ei ole vielä pystynyt). Lisäksi olen Berliinissä 19.-24.8., mutta siellä minulla ei tietääkseni ole ketään tuttuja. Kaikki vinkit ko. kaupungista otetaan toki vastaan.

Ja ScriptFrenzy on sitten ainakin virallisesti lopetettu. :-/ En tiedä, onko tarkoitukseni kynäillä tulevan menestysleffani(tm) käsikirjoitusta silti ensi vuoden huhtikuussa, vai johonkin muuhun aikaan.

22 Responses “Uuden romaanini kansikuva”

  1. Hauska yksityiskohta kannessa;) Hienoa, että uusin kirjasikin on jo tuossa vaiheessa. Muutenkin sinulla on monta rautaa tulessa ja mielenkiintoisia juttuja meneillään. Itse tässä asettaudun Suomen koleaan kesään ja mietin tulevaa syksyä. Odottelen päätöksiä kustantamoista ja suunnittelen toisen kässärini loppuunsaattamista. Nyt kuitenkin vielä lomailen ja otan rennosti.

    • Toivotaan onnea! Tähän aikaan vuodesta odottavan aika on pitkä, kun ei kustantamoista taida tulla päätöksiä tässä kuussa. Minä ehdin juuri saada ennen juhannusta yhden hylyn (seuraavalle romaanille) ja yhden ehkän (seuraavalle tietokirjalle).

      Minun seuraavien vuosien todo-listallani on toistaiseksi yksi romaani, kolme tietokirjaa (saa nyt nähdä, montako niistä oikeasti kirjoitan), elokuvakässäri ja näytelmä… Mutta pitäisi nyt ihan ensin saada tämä ruokakirja valmiiksi.

      Täälläkin on ollut aika viileää ja sateista. Tosin eilen yllättäen olikin 27 astetta.

  2. SusuPetal says:

    Makea kansi! Onnea.

    Ja nyt yritän päästä tapaamaan sinua, kun tulet tänne!!

  3. Vera Vala says:

    Onnea sekä uuden kirjan että kekseliään ja hienon kannen johdosta! Huomasin tuon nokkelan yksityiskohdan jo tästä pienemmästäkin kuvasta, tai ainakin osasin siitä kohtaa tarkemmin syynätä, mainio toteutus.

    Itse tulen Suomeen vasta elokuun lopulla.

  4. Voi ei, olisinpa halunnut lukea haastattelusi, mutta mökille katoaminen haittaa lehtien tutkimista…

  5. Rina says:

    Onnea uudesta romaanista! Ja upeasta kannesta, se on tyylikäs. Hauska ja oivaltava tuo yksityiskohta, kuten korvatulppapilleritkin ;-)

  6. Salka says:

    Hoksasin vasta isosta kuvasta että nuo olivat korvatulppia, hauska toteutus!

  7. E.K says:

    Jännittävää että seuraava kirja on jo tuossa vaiheessa, onnea! Ja yritä linkittää ne haastattelut mitä sinusta tulee, muuten ne tulee mitä luultavammin missattua.

    Mikä se jippo nyt oli, laastari, vai korvatulpat? vai jotain muuta mitä en kykene hahmottamaan?

  8. Dee says:

    Toimiva kansi.

  9. Leena Lumi says:

    Vaikuttava kansi, vaikka minä olenkin huono ymmärtämään kätkettyjä jibboja!

    Mikä ruokakirja?

    • Kiitos. Olen tekemässä ruoka-aiheista kirjaa, joka on osittain mutta ei kokonaan keittokirja (en valitettavasti uskalla paljastaa juuri muuta, paitsi että kirja on tarkoitettu useisiin erityisruokavalioihin). Sen oli tarkoitus ilmestyä jo keväällä, mutta ei ole vieläkään ihan valmis ja kuntoni romahdettua on ollut lähes mahdotonta työstää sitä, koska niin harvoin on energiaa ruoanlaittoon saati ruokien valokuvaamiseen. Reseptien kirjoittaminenkin vaatii tosi paljon voimia. :-/

  10. Leena Lumi says:

    Sellaiselle kirjalle on varmaan tilausta, etenkin kun siinä on otettu huomioon useita eri ruokavalioita. Minä pidin 16 vuotta täysin gluteenitonta keittiötä kuopuksen vaikean vilja-allergían takia. Juu, tiedän, yleensä se menee lapsilla ohi ala-asteella, mutta me emme ikinä onnistu mahtumaan mihinkään kaavaan.

    Ruokakuvaus on vaativampaa kuin puutarhakuvaus. Siinä kuva ratkaisee enenmmän kuin puolet.

    Toivottavasti kuntosi kohenee…

    • Minunkin pikkusiskoni oli pienenä viljattomalla ja maidottomalla (hän on siis 10 vuotta nuorempi, joten muistan tämän ajan vielä hyvin). Hänellä se tosin meni ohi.

      Erityisruokavalioista on tulossa yksi postaus lähiaikoina (nimenomaan tässä blogissa eikä terveysblogissani, koska näkökulma liittyy nimenomaan tämän blogin käsittelemiin aiheisiin).

  11. Aura says:

    Hieno kansi. Odotan kovasti, että uusi romaanisi ilmestyy. :)

    Olipa muuten hyvä postaus tuo Twitterissä linkittämäsi “We’re not here for your inspiration”. Luin koko jutun, vaikka yleensä en mielelläni lue englanniksi pitkiä tekstejä. Erityisesti lopussa kiteytettiin hyvin, että inspiraatioporno syyllistää vammaisia, pitkäaikaissairaita ja mielenterveysongelmaisia väittämällä että ainoa ongelma on huono asenne. Ihan kuin vammat ja sairaudet haittoineen katoaisivat sillä, että ajattelet vain positiivisesti joka tilanteessa, vaikka miten mahdottomassa. Oikeasti kumminkin on monesti kyse ympäristöön liittyvistä asioista, joille ei yksittäinen ihminen mitään voi. Kun ei se puuttuva ramppi tosiaan ilmesty siihen rappusten tilalle, vaikka olisit kuinka positiivinen. Eivätkä sairaudet, fyysiset sen enempää kuin psyykkiset, myöskään parane sormia napsauttaen asenteen myötä, vaan oikealla hoidolla ja lääkkeillä (aina eivät toki niilläkään). Siitä huolimatta, että jotkut new age -hihhulit ehkä väittävät, että tarvitaan vain positiivista energiaa. (New age -touhut yms. pistävät pahimmassa tapauksessa jo ennestään sairaan mielen vielä enemmän sekaisin.)

    En väitä, etteikö asenteella olisi mitään merkitystä, mutta jos sanotaan, että kyse on aina VAIN asenteesta ja yrittämisen puutteesta, niin se on kyllä törkeää vähättelyä. Mutta ehkä joidenkin mielestä on kiva ajatella niin, sittenhän ei tarvitse panostaa esim. esteettömään ympäristöön, kun aina voi syyttää vammaisten ja sairaiden huonoa asennetta, jos jostakin valitetaan….

    • On muuten hassua, että tuo jutussa mainittu iskulause on hyvin lähellä suomalaista ajatusta siitä, että asennevamma on pahin vamma. Ja kuitenkin suomalaisella toteamuksella yleensä tarkoitetaan nimenomaan sitä, että vammaisiin jne suhtautuminen nyrpeästi on pahemman sortin “vammaisuutta” kuin vaikkapa fyysinen vammaisuus. “Asennevamma” voi siis selkeästi tarkoittaa useampaa eri asiaa.

  12. Lukuhoukka says:

    Hieno juttu, että kirjasi on jo tuossa vaiheessa. Kansi on kekseliäs. Tosin tuijotin aika kauan tuota laastaria ennen kuin tajusin sen olevan laastari… jostain syystä ei sytyttänyt.

    • Suunnittelija oli sitä mieltä, että laastarista (joka oli minun ideani) kannattaa tehdä enemmän kuvitustyylinen kuin realistinen. Kuten yleensä, totesin että graafikkona hän varmaankin tietää paremmin ja annoin hänen siis tehdä niin.

  13. Ahmu says:

    Onnea! Hieno juttu!

Kommentoi
Name and Mail are required