Elämän kahleessa
Kuultuani W. Somerset Maughamin Of Human Bondagen aiheen minun oli pakko saada se käsiini. Suomessa huonommin tunnettu, 1800-luvun lopulle sijoittuva klassikkoteos kertoo kampurajalkaisesta Philipistä, cripficiä siis. Suomennettu ilmeisesti nimellä Elämän kahle?
Minulla meni kirjan lukemiseen lähes puoli vuotta, mutta se ei ollut missään nimessä raskas kirja. Pitkä kyllä, laitoksesta riippuen 700-1 000 sivua (lukuja reilusti yli sata) ja hyvin hidastempoinen, mutta ei raskas tai vaikea. Rakenne ja kerronta on erittäin suoraviivaista.
Kirjassa on hyvinkin pitkiä kohtauksia, joissa ei tapahdu paljoa tai ole mitään konfliktia, mutta ne on mielenkiintoisesti kirjoitettu, joten missään vaiheessa ei tylsisty. Kun kirjaa lukee noinkin kauan, siitä tulee hassulla tavalla “säännöllinen kumppani” samaan tapaan kuin TV-sarjasta ja sitten tulee tyhjä olo, kun se loppuu.
Kirja kertoo Philin elämästä lapsesta aina aikuisuuteen asti. Philin äiti kuolee ja hän joutuu hyvin uskonnollisen pappienonsa hoiviin. Seuraavaksi hän päätyy opiskelemaan sisäoppilaitokseen, jossa hän ei oikein sovi joukkoon. Hän asuu Saksassa ja opiskelee myöhemmin taidetta Ranskassa, joissa hän tutustuu moniin elämänsä kannalta tärkeisiin ihmisiin.
Taide tuntuu Philin jutulta, mutta hän päätyy kuitenkin opiskelemaan tilintarkastajaksi ja lopulta lääkäriksi. Välillä epäonni melkein keskeyttää lääkärinopinnot. Philillä on useita rakkaussuhteita, mutta lähinnä onnettomia, koska jos hän on rakastunut johonkin naiseen, nainen ei piittaa hänestä, ja jos nainen jossain vaiheessa tajuaakin Philin ihanuuden, siihen mennessä tämä on jo kyllästynyt (tai toisin päin).
Philin kampurajalka vaivaa tätä, mutta ehkä vielä enemmän se, mikä elämän tarkoitus oikein on, varsinkin sen jälkeen, kun hän luopuu uskonnosta. Lääkärin opinnot lisäävät mietintöjä entisestään. Elämä tuntuu paitsi turhalta ja absurdilta, köyhissä yhteiskuntaluokissa myös hyvin karulta. Toisaalta Phil saa lohtua elämän merkityksettömyydestä.
Kirja on myös mainio ajankuva (ja brittiläisen luokkayhteiskunnan kuva), niin kuvaamiensa asioiden kuin kielenkäytönkin kannalta. Herrasmies ei voi seurustella rahvaan kanssa tai toisin päin, ja herrasmiehen erottaa rahvaasta matkojen päähän. Raskaus on etenkin köyhille lähinnä välttämätön paha, yksi suu lisää ruokittavana.
Philin haaveiden kohde Mildred on hänenkin mielestään inhottavan vihertävä, koska sairastaa kloroottista anemiaa. Ihmisiä kuolee mm. koleraan, tuberkuloosiin (“consumption”), kirroosiin ja lapsivuoteeseen. Joskus se on melkein parempi kohtalo.
Synnytys tunnetaan nimellä “confinement” (minulle aivan uusi termi!) ja “gay” ja “queer” ovat hyvin yleisiä sanoja, toki aivan eri merkityksessä kuin nyt. Eräs lääkäri pitää aseptiikkaa (eli desinfiointia/hygieniaa) ohimenevänä muoti-ilmiönä.
Kirjan henkilöhahmot ovat aitoja ja hyvin konsistentteja, mutta silti voivat käyttäytyä yllättävillä tavoilla. Phil on hyvin ylpeä, mutta haavoittuvainen tyyppi, jota symppaa mielellään. Kirjan loppu tuntuu hieman pliisulta, tosin ehkä muun kirjan valossa ymmärrettävältä.
Of Human Bondage pelaa enemmän nyansseilla kuin varsinaisella draaman kaarella. Joskus yksittäinen lause voi olla todella pysäyttävä. Hämmentävintä on kuitenkin se, miten kirjaan on luotu täysin omanlaisensa tunnelma. Näin jopa kirjasta unta, jossa ei ollut mitään kirjan tapahtumia, mutta sama fiilis kyllä!
4 Responses “Elämän kahleessa”
Maugham oli yksi nuoruuteni lempikirjailijoista, tuo kirja ei löydy hyllystä, muita kyllä.
Maughamin tapa kuvata ja kertoa ihmisistä on aina kiehtonut minua, kiitos muistutuksesta, ehkä pitäisi uusiolukea häntä.
Minä en ole lukenut häneltä mitään muuta, mutta tämän kirjan jälkeen voisin kyllä hyvinkin lukea.
Kuulostaa mielenkiintoiselta. Luin viime kesänä romaanin “Tarina merkillisestä rakkaudesta”, se voisi myös mennä tähän cripfic -genreen. En muista kirjailijaa, mutta teos löytyy Vinttikamarista hakusanalla, jos jaksat etsiä ja kiinnostaa.
Kiitos vinkistä, tuosta en ollut kuullutkaan. :-o Kuulostaa aika hämmentävältä. Olisi kiva lukea se, mutta pitäisi varmaan hankkia suomeksi (mielestäni ruotsi kääntyy melkeinpä paremmin suomeksi kuin englanniksi, vaikka englannin pitäisi kielenä olla läheisempää sukua…), jos tuota nmyt edes on englanniksi, ja se vaikeuttaa.