Läskien puolustuspuhe

Lihavuus johtuu siitä, että syö liikaa ja on liian huono itsekuri, eikö se niin mene? Tai sitten ei. Lihavuuteen on paljon muitakin syitä, mm. perimä (joka vaikuttaa erittäin paljon!), erilaiset sairaudet ja niiden hoidot, infektiot (tiesitkö, että mm. eräs adenovirus on yhdistetty lihavuuteen?) sekä epigenetiikka, eli käytännössä vanhempien ja isovanhempien elintavat, erityisesti raskausaikana.

Luin kesällä kaksi mielenkiintoista kirjaa, jotka käsittelevät tätä aihetta. Linda Baconin (jolla on kenties hieman ironinen nimi…) Health At Every Size sekä Gina Kolatan Rethinking Thin. Jälkimmäinen on enemmän terveystoimittajan journalistinen näkemys, Baconin kirja taas sekoitus lääketiedettä, self-helpiä ja populääripsykologiaa, kuitenkin hyvin runsailla lähdeviitteillä.

Kirjoilla, etenkin Baconin kirjalla, on tietenkin omat lähtökohtansa. Baconin mukaan lihavuuden terveyshaittoja ja toisaalta sitä, kuinka vahvasti painoonsa voi itse vaikuttaa, on kumpaakin voimakkaasti liioiteltu. Tätä osoiteltaessa unohtuvat uniapneat ja nivelrikot, mutta tosiasia on, että Baconilla on näyttää runsaasti vakuuttavia tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukevat hänen kantaansa.

Kirjat ovat monella tapaa silmiä avaava kokemus: monet asiat, joita kuvittelet tietäväsi lihavuudesta, voivatkin olla väärässä. Lihavuus kenties lisää diabeteksen riskiä (syy-seuraussuhde ei tosin ole selkeä), mutta vähentää riskiä kuolla siihen. Yleisestikin lihavuus ennemminkin vähentää kuin lisää kuolleisuuden riskiä. Joissain suurissa tutkimuksissa ylipainoisten kuolleisuus on ollut alhaisempaa kuin normaalipainoisten ja ainoastaan sairaalloisen lihavilla se on ollut kohonnut.

Ne, joille tällaiset väitteet ovat liian kova pala purtaviksi, voivat aina tarkistaa viitatut tutkimukset lähdeluettelosta ja lukea itse, mitä niissä sanotaan.

Lihavuuden suurimmat haitat ovat sosiaalisia, väittävät sekä Bacon että Kolata, ja sille on jotain tutkimusnäyttöäkin. Lihavat ihmiset usein inhoavat itseään ja kokevat syyllisyyttä syömisistään. Lääkäriin mennessä lihavuudesta löytyy syy kaikkeen, oli kyse sitten masennuksesta tai murtuneesta jalasta. Niinpä he usein, kirjaimellisesti, kuolevat kuin menevät lääkäriin. Jojolaihduttaminenkin on epäterveellistä.

Oli lihavuudella sitten millaisia haittoja tahansa, itsensä vihaamisella ei laihdu. Itsensä vihaaminen ei myöskään paranna kenenkään hyvinvointia, sillä miten voisi voida hyvin jos inhoaa itseään? Itsetuntoa ei saa laihduttamalla vaan sillä, että opettelee hyväksymään itsensä ja ymmärtää sen, että asioita voi tehdä nyt, ei vasta “sitten kun olen laiha”.

Kovinkaan tahdonvoima ei auta, sillä keho taistelee pysyäkseen tietyssä painossa. Toki moni onnistuu laihduttamaan jopa kymmeniä kiloja, mutta vain häviävän pienellä osalla kilot pysyvät poissa viittä vuotta. Baconin kirja dokumentoi tätä tieteellisesti, Kolatan inhimillisestä näkökulmasta, koskien erään laihdutustutkimuksen osallistujia, vaikka mukana on myös paljon tiedettä, mm. leptiinin roolista.

Nimensä mukaisesti Health At Every Size jakaa myös paljon vinkkejä siihen, miten voi olla lihava ja terve – miten voi oppia nauttimaan terveellisestä ruoasta ja liikunnasta ja palauttaa kehonsa nälkäsignaalit, jotka on laihdutus- ja rangaistuskeskeisillä ruokailutavoilla onnistunut sotkemaan. Tavoitteena on terveelliset elämäntavat paremman voinnin, ei vaa’an lukemien takia.

Haluaisin kääntää tuon Health At Every Sizen suomeksi, mutta ainakaan tässä kunnossa ei ole toivoakaan.

On muuten sinänsä jännä, että lihavuutta positiivisessa tai neutraalissa valossa käsittelevien kirjojen (joita on paljon!) kannessa ei koskaan ole lihavaa naista tai miestä, en ainakaan muista yhtään.

18 Responses “Läskien puolustuspuhe”

  1. Polga says:

    Niin – paitsi tuon kaiken lisäksi lihavat ovat tyhmiä, rumia, epäsiistejä (?!) ja vaikka mitä negatiivista :(

    Täytyypä etsiä kirjat käsiin ja katsoa ainakin päällisin puolin, saisiko niistä irti mitään… kiinnostavaa sinänsä.

  2. E.K says:

    Ei painonhallinta ole mikään salaseura johon “läskejä” ei oteta mukaan. Se on ihan perusmatikkaa, jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot.

    Jos olet niitä jotka eivät halua liikkua, syötävä energiamäärän pitää myös olla pienempi kuin jos liikkuu enemmän.

    Sellaisia tekijöitä tietenkin on jotka voivat vaikeuttaa liikkumista tai hidastaa laihduttamista kuten fyysinen vamma tai sairaus mutta kyllä se lopulta aina tulee takaisin siihen peruskaavaan, kulutuksen ja syötävän energiamäärän suhteen.

    Jos laihtuu ja paino tulee takaisin korkojen kera, niin aika varmasti silloin on tullut takaisin myös se elämäntapa jotka alunperin aiheutti ylipainon.

    • Niinhän sitä voisi kuvitella. Jossain määrin näin onkin, mutta paljolti kyse on itsepintaisista myyteistä, joita kymmenissä tutkimuksissa on murrettu.

      • H-R says:

        Ei se tosiaan ole noin yksinkertaista kuin E.K. väittää. Tai ehkä perusterveelle ihmiselle, joka ei tarvitse lääkityksiä…
        “varmasti on tullut takaisin se elämäntapa”, joo, niinku esim. sairaus tai lääkitys, joka on välttämätöntä olemisen kannalta, mutta joka turvottaa syystä jos toisesta. Eipäs nyt taas olla noin yksisilmäisiä. Ei se ole pelkästään kalorit ja kulutus, asiaan liittyy monimutkaisemmat kemiat, henk.koht. sokeritasapainot, kilpirauhasjutut, lääkitykset, ravinnon laatu jne. jne. Tämä pitää sanoa jollekin vuonna 2012…

  3. Eräs lukija says:

    Tässä vähän samasta aiheesta:

    http://elamanlankaa.blogspot.fi/2012/10/tynnyri.html?m=1

    Joku oli linkittänyt tänään faceen, luin todella järkyttyneenä. Aseteilla toden totta on merkitystä!

  4. Eräs lukija says:

    Vielä uudestaan jos ei edellinen lähetys onnistunut. Lue Maija tämä (muillekin suositeltavaa): http://elamanlankaa.blogspot.fi/2012/10/tynnyri.html?m=1

    Huh huh!

    • Pahoittelut, että julkaisin kommenttisi vasta nyt. Jostain syystä, ilmeiesti tuon linkin takia, ne olivat jääneet blogini roskapostisuodattimeen, jota en tarkista juuri koskaan, koska sinne ei lähes koskaan jää oikeita kommentteja. Nyt oli jäänyt useita. :-/ Jatkossa tarkistan useammin. Kiitos linkistä! Tosi kurja (ja silti niin tavallinen) tarina. :-|

  5. Polga says:

    HEI,
    kysyn ihan vilpittömäksi, sensuroitko jokaisen kommenttini pois. Kommentoin nyt eri osoitteesta…
    Oletko kokenut ne häiritseviksi vai eivätkö ne ole tulleet perille? Olisi ihan kiinnostavaa kuulla, koska oletin sinun reagoivan pariin asiaan.

    • Hei Polga, en todellakaan sensuroisi kommenttejasi! Menin tarkistamaan sekä tämän blogin että Hankalan potilaan Pending- ja Spam-lokerot. Tämän blogin Spam-puolelta löytyi neljä oikeaa kommenttia (yksi sinulta (lihavuuspostaukseen), yksi Salkalta ja kaksi Eräältä lukijalta). Yleensä spämmiin ei koskaan mene oikeita kommentteja, joten tämä oli vähän ikävä yllätys. En tiedä onko näitä suodattimia jotenkin muutettu. Pahoittelen kaikille osallisille, jatkossa tarkistan taas useammin. :-/

      Jos sinulta on kadonnut jokin ennen 27.9. lähetetty kommentti niin se on valitettavasti tuhoutunut, koska roskapostikansio tyhjenee parin viikon välein. Mutta en tosiaan löytänyt kuin yhden vahingossa julkaisematta jääneen kommentin sinulta.

  6. E.K says:

    H-R: “varmasti on tullut takaisin se elämäntapa”. Tarkoitin tällä sitä elämäntapaa jossa ei liikuta tai muuten syödään yli kulutuksen.

    Liian moni jotka laihduttaa jakaa elämän kahteen osaan. Dietti, ja se “oikea” elämä. Se oikea elämä on se helppo elämä ennen diettiä, se sama elämä minkä takia alunperin ylipainoa tuli. Valitettavasti olen saanut seurata tätä ihan läheltä kun tulen perheestä jossa ylipainoa esiintyy isovanhemmista eteenpäin. Ne jotka ovat onnistuneet painonhallinnasta ovat ne jotka löytävät tasapainon. Tajuavat että dietit ovat pahasta, ja terveellisiä ruokavalintoja pitää tehdä joka päivä. Ei vain silloin kun laihduttaa.

    Alkuperäisessä postauksessa oli monta kohtaa jotka häiritsi, mutta annan niitten nyt olla. Jos joku haluaa elää siinä uskossa että kuluttamalla enemmän kuin mitä syö ei laihdu, ei se ole minulta pois. Toivon kuitenkin ettei kukaan usko ihan mitä tahansa tutkimusta vain sen takia että voivat heittää pyyhkeen kehään ja jatkaa epäterveellisiä elämäntapoja.

  7. Polga says:

    Kommentoin VAIN sitä, että en ole saanut kommenttejani läpi (aika monta siis on jäänyt, jääköön….). Tähän en edes välitä kommentoida! *#&¤&%&(!&”#¤%%!!

  8. Laura says:

    Allekirjoitan kaiken mitä kirjoitit! Minua raivostuttaa yleistys ja oletus lihavien ihmiset sairauksista ja eliajan ennusteista. Itse olen normaalipainoinen, eikä edes kortisoni ole onnistunut lihottamaan pahasti. Mutta lähipiirissäni on muutama jotka ovat taistelleet kilojen kanssa läpi elämänsä ja tiedän että asia ei ole niin yksinkertainen kuten syö vähemmän kuluta enemmän.
    Ja muistuttaisin meitä ns. normaalipainoisia että kuinka helposti meiltä onnistuisi esim. viiden kilon laihdutus ja sen pitäminen poissa??
    Hyvä Maija!!

  9. Matti says:

    Kun lukee yhden tai kaksi yleistajuista kirjaa jostakin aiheesta, niiden yleensä väitteet kuulostavat ihan uskottavilta ja on helppoa hylätä tieteellinen konsensus kirjoissa esitellyn eksoottisen vaihtoehdon tieltä. Se on kuitenkin yleensä huono ratkaisu, ja kannattaa muistaa että tieteellisen näkemyksen ovat tuottaneet ihmiset, jotka ovat koko aikuisen elämänsä ajan lukeneet systemaattisesti läpi aihetta koskevia tutkimuksia eivätkä esim. kahta popularisointia.

    Ajatus siitä, että lihavuus ei aiheuta terveyshaittoja on hieman samanlainen kuin väite, että HIV ei aiheuta AIDSia tai että hiilidioksidipäästöt eivät ole merkittävä tekijä ilmaston lämpenemisessä. On olemassa paljon kiinnostavia kirjoja, jotka lukuisiin lähdeviitteisiin nojautuen argumentoivat näidenkin ajatusten puolesta, mutta mikäli haluaa saada totuudellisen kuvan asiasta on parempi uskoa tiedeyhteisöä.

    Mikäli lihavuuden terveysvaikutukset kiinnostavat, niin hyvä yleistajuinen katsaus aiheeseen löytyy esim. täältä: http://www.hsph.harvard.edu/obesity-prevention-source/obesity-consequences/health-effects/index.html tai täällä lyhyemmin http://www.nhlbi.nih.gov/health/health-topics/topics/obe/risks.html

    Ja laihduttamisesta: rasvan kasvattaminen ja ylläpitäminen vaatii energiaa, jota ihminen saa ravinnosta. Jos energiaa saa enemmän kuin keho kuluttaa, ruumis varastoi sen rasvaksi ja päinvastoin. Niinpä jos kuluttaa 3000 kaloria päivässä ja syö ainostaan 1000, laihtuu väistämättä. Tietysti perimä voi vaikuttaa siihen pystyykö kuluttamaan riittävästi tai syömään riittävän vähän, mutta mitä geneettisiin taipumuksiin tulee, ja kunkin on pelattava niillä korteilla kuin käteen on jaettu.

    Pöhöttymistä aiheuttavat sairaudet ja hoidot ovat sitten asia erikseen.

    Nyt kun tämä kaikki on sanottu, niin täytyy myös myöntää, että tottahan jokainen saa olla onnellinen omassa kehossaan eikä se ole minun asiani mikäli joku haluaa syödä enemmän kuin hänen terveytensä kannalta olisi optimaalista (tai no kansanterveydellisenä kysymyksenä kai lihavuuteen voi puuttua samoin kuin muihinkin epäterveellisiin elintapoihin). Toisaalta samoin kuin jokainen ihminen on vapaa muodostamaan oman kehonkuvansa ja päättämään omasta syömisestään, minä olen vapaa pitämään lihavia ihmisiä rumina sekä epäilemään heidän kykyään hallita ruumiinsa impulsseja.

    • Kirjoitan lääketieteestä työkseni ja olen lukenut aiheesta myös runsaasti tieteellisiä artikkeleita, ei tarvitse tästä murehtia. Lihavuuden terveyshaittojen kailottaminen silloinkin kun niistä on hyvin vähän näyttöä on nimenomaan sitä popularisointia! Tässä on eräs hyvä tieteellinen artikkeli aiheesta: http://ije.oxfordjournals.org/content/35/1/55.full

      “Niinpä jos kuluttaa 3000 kaloria päivässä ja syö ainostaan 1000, laihtuu väistämättä.” Jos tekisi näin, elimistö hyvin pian tiputtaisi metaboliaansa reilusti ja edes tuolla 1000 kalorin kulutuksella ei pidemmän päälle välttämättä laihtuisi. Kalorien kulutuksen pudottaminen liikaa on kaikkein tehottomimpia tapoja laihtua.

      Terveys/lääketiedeblogiini Hankala potilas vai hankala sairaus on tulossa lähiaikoina lisää tekstejä lihavuudesta, etenkin sen syistä (mm. infektiot, suolistobakteerit, hormonihäiritsijät ja muut hormonaaliset syyt).

      EDIT: Myös tämä on varsin mielenkiintoinen tieteellinen artikkeli: http://www.biomedcentral.com/1471-2458/8/128

  10. Matti says:

    Eihän kukaan oikeasti mitään noita linkkejä klikkaile, saati lue, joten laitan vielä Harvardin yliopiston tekstin johtopäätösosiosta sitaatin:

    “Obesity harms virtually every aspect of health, from shortening life and contributing to chronic conditions such as diabetes and cardiovascular disease to interfering with sexual function, breathing, mood, and social interactions. Obesity isn’t necessarily a permanent condition. Diet, exercise, medications, and even surgery can lead to weight loss.”

  11. Matti says:

    Hauska kuulla, ettet ole parin kirjan varassa!

    Siitä huolimatta kannustaisin muistamaan, että tieteessä on aina toisinajattelijansa, jotka ovat aivan vakavasti otettavia tutkijoita ja joiden argumentit ovat usein aivan hyvin perusteltuja. On esim. kiinnostavia tutkimuksia, jotka argumentoivat fysiikan Big Bang -theorya vastaan. Voisin tähän siteerata useita (esim. kirjallisuuskatsaus “Should We Believe in the Big Bang Theory: A Critique of the Integrity of Modern Cosmology”), mutta näistä tutkijoista huolimatta olisi parempi uskoa valtavirran yleistä näkemystä. Samoin on varmasti paljon kiinnostavaa aineistoa, joka uhkaa WHO:n ja muiden valtavirran tutkijoiden kantoja, mutta minulla ei ole pätevyyttä arvioida niitä ja niinpä uskon valtavirran tutkijoita, esim. WHO:ta. (En toki sinusta tiedä, jos sulla on maisteri raivtsemustieteestä niin sun tilanteesi on toinen).

    Lukemalla valikoiden artikkelin sieltä täältä voi helposti löytää tukea eksoottisillekin näkemyksille, mutta jos aidosti aikoo muodostaa oman mielipiteensä niin aika laaja-alainen oppineisuus alalta on tarpeen (ja jos sen hankkii voi samalla vaivalla suorittaa maisterin tai tohtorin paperit alalta).

    “Jos tekisi näin, elimistö hyvin pian tiputtaisi metaboliaansa reilusti ja edes tuolla 1000 kalorin kulutuksella ei pidemmän päälle välttämättä laihtuisi.”

    Niin tietenkään ei olisi mitään järkeä pudottaa kalorinkulutustaan noin paljoa, esimerkki oli äärimmäinen. Sanokaamme, että vetää 500 kaloria miinuksella päivässä, väitän että laihtuu yhtä varmasti kuin aurinko nousee. Joka tapauksessa kun kuluttaa enemmän kuin syö niin laihtuu, tai sitten energian häviämättömyyden laki ei päde.

    Ajatus siitä, että elimistö lopettaisi laihduttamisen jos kalorivajaus on riittävä, on pitkälti myytti. Pakkotoistossa on kiva kirjallisuuskatsaus lähdeviitteinen, oikea kohta löytyy kun laittaa findiin “säästöliekki” http://www.pakkotoisto.com/ravinto/91255-dieettaaminen-asiat-joilla-ei-ole-merkitystae/

    Jos elimistö voisi jotenkin vapaasti valita minkä verran energiaa se kuluttaa kuormitustasosta riippumatta, niin olisi evoluutiobiologisesta näkökulmasta aika ihmeellistä, että elimistö olisi päätynyt kuluttamaan enemmän kuin ehdottoman minimin.

  12. Matti says:

    tossa lukee “maisteri ravitsemustieteestä”, mutta eihän se oikeastaan ole relevantti ala, pitäisi siis olla “epidemiologiasta tai lääketieteestä.” Muutenkin virheitä ja huonoja muotoiluja tulvillaan, mutta ehkä ajatus välittyy.

Click here to cancel reply.

Kommentoi
Name and Mail are required