Paskapuhetta vanhustenhoidosta

Hollannissa päätettiin keväällä, että hoitokodeissa asuvien vanhusten pitää päästä päivittäin ulos ja pesulle, se on perusihmisoikeus. Siitä en tiedä toteutuuko tämä, mutta Suomessa ei ainakaan. Monissa paikoissa – muissakin kuin vanhustenhoidossa, olen kuullut myös nuorilta potilailta – suihkuun pääsee kerran kahdessa viikossa. Ulos ei välttämättä ole asiaa.

Laitosten lisäksi sama voi koskea myös kotonaan asuvia ihmisiä, niin vammaisia kuin vanhuksiakin. Pitääkö suihkuun päästä joka päivä? Vanhuksen ei ehkä tarvitse, sillä he hikoilevat yleensä varsin vähän. Eivät kaikki nuoremmatkaan peseydy joka päivä, vaan ainoastaan joka toinen. Mutta joka toinen päivä olisi sitten se tavoite, ei joka toinen viikko!

Entäpä ulkoilu? Espoon vanhusten palveluiden johtaja Jukka Louhija esitti hiljattain asiasta Hesarissa seuraavan näkemyksen:

“Geriatrina minua ahdistaa aika paljon, että vanhukset pitäisi viedä väkisin ulos vain sen takia, että heidät pitää vielä ulos. Moni vanhus ei halua ulos”, Louhija sanoo. Vanhukset eivät hänen mukaansa näe siinä järkeä.

Ei voi kuin sanoa, että niin, jos vanhus on niin masentunut, ettei mikään enää kiinnosta, ehkä hän tosiaan ei halua mennä ulos. Tähän oikea ratkaisu ei kuitenkaan ole todeta, ettei vanhusten tarvitse päästä ulos (tai syöttää vanhukselle kasapäin psyykenlääkkeitä.

Vierailin kaksi viikkoa sitten dementoituneiden vanhusten hoitokodissa, mistä luette toivottavasti lisää pian eräästä aikakauslehdestä. Siellä vanhukset peseytyvät joka aamu hoitajien avustuksella. Ulos saa lähteä milloin vain, kävellen, pyörätuolilla tai polkupyörällä, tarvittaessa hoitajan kanssa. Joka viikko käydään torilla ja retkiä tehdään paljon muutenkin.

Lähinnä näissä paikoissa on ihmisiä, joille ei ole sinänsä merkitystä, missä he ovat. He ovat tajuttomia tai syvässä dementian tilassa. Heille tärkeintä on se hoiva ja lääketieteellinen hoito.” lateli Louhija taas viisauksiaan. “Kukaan ei halua asua ja elää laitoksessa. Kun puhutaan sairauksista, laitos tarkoittaa sairaalanomaisuutta, tehokkuutta ja hyvää hoitoa.

Tuohon ei voi kuin sanoa, että VMP.

Hogeweyk on kodinomainen, ei sairaalanomainen paikka, vaikka siellä hoidetaan vain vaikeasti dementoituneita vanhuksia, aina hautaan asti. Koko paikkaa perustettaessa tärkeintä oli se, että se ei ole laitosmainen tai sairaalamainen ja siellä ei keskitytä lääketieteellisiin ongelmiin vaan ihmisiin.

Hogeweykissä tyytyväisiä ovat niin asukkaat, heidän omaisensa, paikan työntekijät kuin lähiseudun asukkaatkin, jotka vierailevat siellä usein. Hoito maksaa saman verran kuin tavallisessa hoitokodissa, niin Hollannissa kuin Suomessakin.

Haista vittu, Louhija. Muistisairaatkaan vanhukset eivät ole mitään tiedottomia paketteja, kuten sinä haluat heidät nähdä, vaan he ovat ihmisiä, perheenjäseniä, läheisiä.

Vanhustenhoidon ongelmia ei ratkaista sillä, että ihmiset sanovat toisilleen “toivottavasti kuolen ennen kuin tulen vanhaksi”. Tai sillä, että psykopaattisen kuvan itsestään antava “asiantuntija” kertoo lehdessä, että vanhukset eivät halua ulos, eikä ole mitään väliä, missä he ovat, kunhan hoito on “tehokasta”.

P.S. Linkkaamassani Hesarin jutussa on tyypillinen kuva, josta tulee vain paha mieli. 80-vuotias mies makaa sairaalasängyssä vihreine lakanoineen. Hogeweykissä ei ole vuodepotilaita, koska kaikilla on oikeus osallistua yhteisön elämään.

6 Responses “Paskapuhetta vanhustenhoidosta”

  1. rotterdamin riitta says:

    Kiva että kirjoitit Hogeweykistä. Ikävä kyllä Hogeweyk ei kuitenkaan ole mitenkään tyypillinen hollantilainen vanhusten hoitokoti. Olisin kuitenkin kiinnostunut kuulemaan miten helppoa Hogeweykiin on päästä (jonot) ja maksetaanko hoito AWBZ-lain perusteella. Olet muuten luultavasti perillä siitä AWBZ on tulossa liian kalliiksi. (AWBZ korvaa sairauskustannukset, joita ei ole muuten vakuutettu.) Kustannusten leikkaus oli yksi uuden hallituksen kivuliaimmista päätöksistä.

    Hollannissa ei muuten keväällä päätetty mitään päivittäisistä suihkuista ja ulkoiluista. Kyseessä oli vain apulaisministerin toive.
    Oma anoppini, joka ei ole dementoitunut mutta hyvin huonojalkainen, asuu Rotterdamin eteläpuolella hoitokodissa. Hänet pestään pesukintaalla päivittäin, mutta suihkuun hän pääsee vain kerran viikossa. Ulkoilemaan häntä ei ole vuoden aikana viety vielä kertaakaan. Kesällä hänellä kylläkin oli tapana istuskella rullatuolissaan katetulla terassilla.
    Omat kokemukseni dementikkojen hoidosta ovat suomalaisiin verrattavissa: hoidettavia pidetään hyvin tiukkaan lukkojen takana.
    Sait kuitenkin kiinnostukseni Weespin hoitokotiin heräämään. Tulen käyttämään tätä tietoa, toivottavasti jo hyvinkin pian, valmistellessani paikallista päätöksentekoamme.

    • Kiitos kommentista ja korjauksesta!

      On ihan totta, että Hogeweyk ei ole tyypillinen hollantilainen hoitokoti, vaan hoitokodit ovat enimmäkseen samanlaisia kuin Suomessa, tosin erona on se, että vapaaehtoisia on ainakin useimmissa selvästi enemmän. Hogeweykiä pitävällä Viviumilla on tusina muita hoitokoteja, joista osa on selvästi tavallista kodinomaisempia, mutta valtaosa käsittääkseni ihan tavallisia. On vaikea olla miettimättä, miksi he eivät voisi päivittää niitä muitakin.

      Noista raha- ja jonoasioista on tulevassa artikkelissani enemmän, mutta siis kyllä, hoito korvataan samalla lailla kuin muissakin paikoissa ja budjetti henkeä kohden ei ole sen suurempi kuin muuallakaan. Juttu käsittelee toki myös sitä, että miten tämä on mahdollista. Jonot ovat parista kuukaudesta pariin vuoteen, riippuu ennen kaikkea tilanteen kiireellisyydestä (esim. onko vanhuksella perhettä joka pitää hänestä huolta). Yli vuoden jonotus on kuitenkin harvinaista. Tietenkin vuosikin on liian kauan.

      Noista kerrotaan aika hyvin Hogeweykin nettisivuilla.

  2. Kiitos tämänkin aiheen esille tuomisesta!
    Nuorten asioihin en ota kantaa, sillä olen pääsääntöisesti työskennellyt vanhusten osastoilla.
    Kyllä Suomessa vanhukset ja sairaalaosastollakin olevat pääsevät vähintään kerran viikossa suihkuun. Tuo kerran kahdessa viikossa on kyllä harvinainen poikkeus. Meidän osastolla olevat nuoret ovat tietysti niin hyvä kuntoisia, että käyvät itse suihkussa oman tarpeen mukaan.
    Useimmissa paikoissa kesällä ulkoillaan. Talvella siihen on valitettavasti liian vähän henkilökuntaa. Spastiselle ja autettavalle vanhukselle ei ole helppo saada vaatteita päälle eikä siihen oikeasti ole aikaa. Enkä itseasiassa näe mitään järkeä viedä vanhuksia ulos tuonne pakkaseen.
    Toki hoitopaikkoja on erilaisia ja puhunkin vain omasta kokemuksesta.
    Tietääkseni kuitenkin yleinen pelisääntö on, että hoidossa oleva pääsee vähintään kerran viikossa suihkuun ja tämä toteutuu ainakin omalla osastolla!

    • Kiitos kommentista! Onko tuo kerran viikossa peseytyminen mielestäsi riittävä määrä? Joidenkin mielestä selvästikin on, toisten mielestä ei. Huonokuntoisilla vnhuksilla on tosiaan hidastunut aineenvaihdunta ja he hikoilevat vähemmän. Toisaalta voi ajatella, että hygienian ylläpidossa on muitakin ulottuvuuksia kuin pelkästään se, että “ei haise pahalta”.

  3. Sairas kirjoittaja says:

    Mielestäni suihku kerran viikossa ei riitä. Ei varsinkaan sellaisille ihmisille, joilla on joitain ihosairauksia ja iho reagoi herkästi likaan/hikeen. Mahdollisuus suihkuun/saunaan 3 kertaa viikossa olisi minusta minimi.

  4. Toisille vanhuksille tuo kerran viikossa riittää, koska iho on jo ihan silkkiä, mutta valitettavasti ei kaikille!
    Omalla osastolla pyrimme suihkuttamaan tarpeen mukaan. Toki pesemme intiimit paikat useammin lappupesuilla ja pikkusuihkulla.
    Jotta ihanne toteutuisi, pitäisi oikeasti henkilökuntaa olla enemmän!

Kommentoi
Name and Mail are required