Amsterdamilaisen vastine Umayya Abu-Hannan kritisoijille

Minulta on kysytty paljon kommentteja Umayya Abu-Hannan viraaliseksi ilmiöksi levinneeseen tekstiin Suomen rasismista. Abu-Hannan tapaan minäkin olen toimittaja ja muutin Helsingistä Amsterdamiin vuonna 2010. Minullakin syrjintä oli yksi tärkeä syy muuttoon, tosin ableismi, ei rasismi.

Abu-Hannan tekstiä on kommentoinut hyvin myös Tuuli, joka asui vuosia Delftissä, keskikokoisessa kaupungissa Haagin naapurissa. Ja sai tietenkin valtavan kasan törkeitä, paljolti anonyymejä trollikommentteja blogiinsa.

Abu-Hannan tekstiä on kritisoitu monestakin syystä, esimerkiksi:

a) “Ei Suomessa esiinny tuollaista rasismia, se on varmaan keksitty” (myös Tuulin kuulema argumentti)

b) Abu-Hanna (kuulemma) elää Koneen säätiön mittavalla apurahalla, joka tulee Suomesta, vaikka haukkuu Suomea

c) Hollannissa on rasismia, mutta Abu-Hanna ei ole törmännyt siihen, koska ei ole käynyt Amsterdamin ulkopuolella/koska ei ymmärrä hollantia

d) Ei Hollanti voi olla noin hyvä paikka, se on vain expatin ensiviehätystä.

Siihen en voi ottaa kantaa, onko teksti täysin todenperäinen, mutta nähdäkseni se voisi olla. Ikävä tosiasia on se, että ihminen ei useinkaan huomaa syrjintää, ellei se kohdistu itseen (aka VTKHMS)! Moni tosissaan kuvittelee, ettei Suomessa ole seksismiä, rasismia, homofobiaa, ableismia jne. Ne joihin tuo syrjintä kohdistuu ovat eri mieltä.

Kriitiikkiä b) en ihan ymmärrä. Tosin ehkä olen jäävi sanomaan, koska itsekin saan Suomesta apurahoja, tälläkin hetkellä (kaikki tosin määräaikaisia), vaikka kritisoin Suomea jatkuvasti. Minusta Suomessa suurin osa asioista on pielessä, mutta teen kyllä parhaani parantaakseni niitä – mm. kirjoittamalla näitä kirjoja, joihin olen saanut apurahoja, joista olen hyvin kiitollinen.

Ja toki Suomessa on hyviäkin asioita! Varmasti Abu-Hannakin arvostaa esimerkiksi Suomen neuvolajärjestelmää, mutta sen kehuminen ei yksinkertaisesti kuulu jutun aihepiiriin, koska jutun aihe ei ole “Suomen hyvät ja huonot puolet” vaan “Muutin suomalaisen rasismin takia Hollantiin”. Joskus yksikin omalta kannalta tosi huono puoli (esim. jos ei kestä talvea ollenkaan) voi kumota kymmeniäkin hyviä.

Onko Hollannissa rasismia?

Hollannissa kyllä on rasismia, kuten olen kertonut esimerkiksi Zwarte Piet -postauksessa. Tämä ja osa muustakin rasismista on täydellinen sokea piste, jota ei suostuta lainkaan myöntämään. En osaa sanoa miten paljon rasismia on noin yleisesti, koska se ei kohdistu minuun. (Suomessa olen kyllä törmännyt paljon rasismiin tästä huolimatta.) Erivärisiä ihmisiä näkee kuitenkin kaikkialla.

Monissa tilanteissa, kun en ole riittävän hyvin pystynyt kommunikoimaan hollanniksi, olen puhunut englantia ja usein on ilmeisesti oletettu, etten myöskään ymmärrä hollantia (vaikka ymmärrän sitä selkeästi puhuttuna oikein hyvin). Usein olen odottanut, että mitähän nuo kohta alkavat haukkua minua hollanniksi, kun luulevat etten ymmärrä. Vielä koskaan näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. En ole kuullut myöskään muille osoitettuja ulkomaalaisvihamielisiä kommentteja.

On huomautettu, että Geert Wilders on paljon rajummin maahanmuuttokriittinen kuin Suomen vastaavan puolueen Timo Soini. Entä sitten? Persuista löytyy silti runsaasti erittäin maahanmuuttokriittistä porukkaa, joista osa on puolueelle hyvinkin tärkeitä, kuten Halla-aho.

Suurin osa hollantilaisista ei todellakaan kannata Wildersiä, vaan häntä vastustetaan voimakkaammin kuin persuja. Näkökantojen voimakas polarisoituminen ja provokaatio on mielestäni osa hollantilaista kulttuuria, jossa mielipiteiden ilmaisemista pidetään erittäin tärkeänä. Esim. erilaisilla huuhaahoidoilla on täällä suuri kannatus – mutta niin on myös erittäin äänekkäillä ja aggressiivisilla skeptikoilla, jotka jättävät Vapaa-ajattelijat varjoonsa.

Yksi asia, missä rasismi näkyy käytännössä on maahanmuuttajien työllistyminen. Hollannissa se on heikompaa kuin muiden, etenkin marokkolaisia ja puolalaisia karsastetaan. Toisaalta tilanne ei nähdäkseni ole läheskään niin paha kuin Suomessa.

Naapurikaupunginosa Overtoomse Veld on maahanmuuttajavoittoinen ja “Hollannin huonoimmat kaupunginosat” -listan (joka on hyvin Rotterdam-painotteinen…) TOP-20:ssä (lista ei koske vain rikollisuutta vaan mm. ihmisten tuloja sekä huonokuntoisia asuntoja!). Silti siellä työttömyys on 11,5 %, mikä minusta ns. “slummialueelle” on hyvin kohtuullinen. (Voisiko Suomessa yli puolet tummaihoisia/arabeja asuttava kaupunginosa yltää noin alhaiseen prosenttiin, hieman epäilen.) Turvalliseksi olen sielläkin tuntenut aina oloni.

(Oma kaupunginosani on myös maahanmuuttajavoittoinen – työllisyydestä en tiedä, mutta erittäin turvallista ja rauhallista täällä on, rikoksia kuulemma Amsterdamin keskiarvoa vähemmän.)

Onko Hollanti kehujen arvoinen?

Expatin ensi-ihastusta? Jos Abu-Hanna olisi asunut Hollannissa kauemmin, arvostelijat sanoisivat, ettei hän enää muista Suomen oloja todenmukaisesti (tai että ne ovat sittemmin muuttuneet). Suuri osa Abu-Hannan saamasta kritiikistä tuntuu kohdistuvan siihen, että ei Suomea saa kritisoida, koska lottovoittopisapohjoismainenhyvinvointivaltiojne. Suomi on aina maailman paras maa – sääli että tosiasiat kertovat jotain muuta.

Tunnistanko minä oman Hollantini Abu-Hannan Hollannista (tai siis, Amsterdamista)? Kyllä, ehdottomasti, vaikka minulla ei olekaan lapsia, joten en ole joutunut käytännön tekemisiin esim. koulujen kanssa (olen kyllä kuullut niistä paljon hyvää, mm. täällä pitkään asuneelta suomalaisperheeltä, joka takaisin Suomeen muutettuaan pettyi Suomen kouluihin).

Yhteisöllisyys on todellakin yksi hollantilaisia yhdistävä asia. Toki yhteisöllisyyttä on hyvin monessa maassa Suomea enemmän, mutta täällä erityisesti. Se näkyy maan historiassakin, esim. juutalaisten järjestelmällinen piilottaminen toisen maailmansodan aikana. Vapaaehtoistyötä täällä tehdään paljon. Muita kuuluu auttaa, se on itsestäänselvyys.

Kadulla moikataan tuntemattomia (omituisen kielen äänekäs puhuminen ei muuten lainkaan vähennä ihmisten tervehdysintoa). Kaupassa jutellaan ostoksista ventovieraiden kanssa, kärryasiakas päästää koriasiakkaan edelleen kassalle ja mamuteini auttaa pyörätuolin käyttäjää saamaan ostoksensa kassahihnalle. Kun tulee Suomeen, elämäntarinaansa pulputtava tuntematon mummo bussissa ei enää tunnu “höperöltä vanhukselta” vaan piristävältä juttukumppanilta.

Veikkaan, että moni sanoisi, että on Suomessakin yhteisöllisyyttä, kun menee Helsingin tai muiden suurien kaupungien ulkopuolelle ja etenkin maaseudulle. Kyllä, mutta pikkupaikkakuntien yhteisöllisyys ei monesti ole inklusiivista. Sateenkaariperheet, vammaiset ja mamut jäävät helposti ulkopuolelle.

Voi mikä prinsessa!

Iltasanomien trollimaisen kritiikin otsikko oli kuvaavasti “Prinsessa ja herne”. Siis kirjoittajansa ja monien muiden etuoikeuksien (privilege) sokaisemien ihmisten ajatusmaailmaa kuvaavasti. Vähemmistön edustaja, joka haluaa samanlaista kohtelua kuin muut on “prinsessa” (esim. vammaiset ja LGBT-porukka saavat kuulla tällaista jatkuvasti).

Jos jostain kritisoisin Abu-Hannaa niin siitä, ettei hän koe tarpeelliseksi opetella hollantia, mutta en tiedä kehtaanko, kun itsekään en sitä vielä niin hyvin puhu. Olen kuitenkin opiskellut sitä lähes päivittäin elokuusta 2009 asti (muutimme tänne syyskuussa 2010), mutta sairauteni heikentää merkittävästi oppimiskykyäni.

Ehkä kielitaidottomuuttakin pahempi ongelma kuitenkin on, jos ei opiskele kulttuuria. Siihen olen itse panostanut mahdollisimman paljon. Varmaan se Abu-Hannallekin tulee tutuksi esimerkiksi lapsen koulun kautta (ja kielikin sitä myötä tarttuu), mutta monia juttuja tästä maasta on vaikea ymmärtää, ellei perehdy niiden taustoihin.

EDIT: Myös Arkitehdin (joka on ulkosuomalainen, vaikkakaan ei Hollannissa) blogissa on osuva kannanotto asiaan.

12 Responses “Amsterdamilaisen vastine Umayya Abu-Hannan kritisoijille”

  1. Leena Lumi says:

    Hyvä juttu, että olet lukenut tuon Iltasanomien kritiikin. Minä ostan tuota lehteä tuskin koskaan, mutta nyt se oli pakko saada, kun siinä oli Tanja ja koirat;-)

    Samalla sain tuta, miten mieskriitikko hyökkäsi jutussaan Prinsesssa ja herne. Minusta juttu oli vyön alle lyönti, mutta kukin ajattelee tavallaan.

    Hollannista en osaa sanoa, miten siellä on, kun olen vain kentällä konetta vaihtanut, mutta Suomessa on, kuten useimmissa maissa sekä hyviä että huonoja asioita. Voisin tehdä niistä vaikka kuinkakin tarkan listan, mutta en halua paljastaa kaikille kaikkea eli mitä seuraan;-) Sen sanon aina, että kotimaassani on rasismia sekä että Suomi taitaa olla viimeinen läntinen maa, joka tarhaa kettuja.

    • foobar says:

      En tiennytkään, että Ulla Appelsin, Iltasanomien päätoimittaja, on mies. Ehkä voisit valaista tätä faktaa minulle kun tiedät. Onko sukupuoli mielestäsi sosiaalinen konstruktio, vai mistä tässä on nyt kyse?

  2. Hirlii says:

    Se kirvelsi omissa silmissäni Umayyan juttua lukiessani, että hänestä Hollanti on ihannevaltio verrattuna Suomeen. Kyllä Hollannissa on myös sosiaalisia ongelmia, ja aivan varmasti myös syrjintää ja kaikkea sitä mitä Umayya näkee olevan ainoastaan Suomessa. Hän ”voisi tuupata 80-vuotiaan mummelin metron alle” ja vain siksi, että tämä huutelee älyttömiä (jonka voi antaa myös mennä ohi korvien), ja kertoo enemmän itsestään kuin suomalaisista yleensä. Se ei ollut minusta ihan asiallisesti sanottu.

    Hän kohdistaa kritiikkinsä Suomeen ja suomalaisiin, ja hyvin karkeasti yleistäen. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä, että arvot (tapa miten kanssaihmisiä, kansalaisia, kohdellaan) ovat koventuneet ja julmistuneet. Hän saapui 1980-luvun Suomeen joka oli hyvin erilainen Suomi kuin mitä se on nyt ja mitä se oli sitä aiemmin (esim. 1970-luvulla).

    Hän edustaa minun silmissäni hyvin toimeentulevaa keskiluokkaista suomalaista jolta ei ole varsinaisesti mitään oleellista puuttunut. On ollut ilmainen koulutus ja töitä sai kultaisella 1980-luvulla vielä helposti, se tosin muuttui 1990-luvulla hyvin jyrkästi. En tiedä mitään hollantilaisesta sosiaaliturvasta, mutta suomalaisesta tiedän. Sitä on heikennetty järjestelmällisesti viimeiset kymmenen vuotta.

    Monet varakkaat ovat jo jättäneet tämän maan ja kiikuttaneet omaisuutensa muualle, nyt laukkuja pakkaa tyytymätön (ja kiittämätön) keskiluokka. Umayya kuuluu siihen poismuuttajasakkiin ja mikäs siinä, saa tästä maasta lähteä. Ja helpommaksi lähtemisen ilmeisesti tekee, kun näkee Suomen pelkästään pahana maana jossa kaikki asiat ovat pielessä ja ihmiset vain ja ainoastaan paskamaisia.

    Olen reissannut Hollannissa, pidän Amsterdamista ja amsterdamilaisista (heistä joita olen tavannut) ja muinoin, työkuvioiden myötä, tutustuin myös ammatillisissa kuvioissa hollantilaisiin. Hollanti on iso maa ja siellä on monenmoista, aivan varmasti myös rasismia ja väkivaltaa ja samankaltaisia kuutiopäitä kuin Suomessa.

    Umayyalla on myös hyvin helsinkikeskeinen näkövinkkeli. Ei tartte kuin puksutella junalla parisataa kilometriä länteen niin saapuu Turkuun jossa mm erilaisuutta siedetään ihan toisin kuin pääkaupunkiseudulla. Ilmankos Turkua kutsutaan Suomen Amsterdamiksi! :)

    • Hollannin sosiaaliturva on perinteisesti ollut erittäin hyvä, vaikka sitäkin on jouduttu viime vuosina leikkaamaan (etenkin opiskelijoiden osalta), kuten vähän kaikkialla, koska budjetti on hyvin tiukilla. Kuitenkin täällä on yhä voimassa sellaisia juttuja kuin työttömien lomaraha (jos ei pääse lomalle rahanpuutteen takia niin masentuu, eikä se ainakaan edistä työllistymistä). Äitiyslomahan täällä on paljon lyhempi kuin Suomessa, kuten useimmissa maissa on.

      En ole muuten ennen kuullut Turkua kutsuttavan Suomen Amsterdamiksi. Turkulaisesta rasismista puhuttiin pari vuotta sitten melko paljon, esim. tässä jutussa http://fifi.voima.fi/artikkeli/2010/joulukuu/rasismi-nousi-otsikoihin-turussa

      Kaupunkien kohdalla (ja kaupungien ja maaseudun) on toki tosi isoja eroja niin täällä kuin Suomessakin. Täällä on vahva etelän ja pohjoisen ero (pohjoinen on perinteisesti ollut protestanttista, etelä katolista) sekä löytyy mm. jenkkien tyylinen “raamattuvyöhyke”. Ehkä tätä voisi verrata siihen, että monien mielestä itä- ja länsisuomalaiset ovat “ihan eri kansaa” (mm. itäsuomalaisesta suvusta olevan, vaikkakin Helsingissä syntyneen mieheni mielestä mentaliteettiero on yllättävän vahva) ja löytyyhän Suomestakin tietynlaista raamattuvyöhykettä.

    • Irma Hautala says:

      Nimim. Hirlii: “Hän edustaa minun silmissäni hyvin toimeentulevaa keskiluokkaista suomalaista, jolta ei ole varsinaisesti mitään oleellista puuttunut. On ollut ilmainen koulutus, ja töitä sai kultaisella 1980-luvulla sai vielä helposti, se tosin muuttui hyvin jyrkästi 1980-luvulla.”


      Umayya Abu-Hanna: “Tulin Suomeen 20-vuotiaana. Olin terve ja erittäin koulutettu nuori nainen. Koko lapsuus ja aikuisuus ei ole maksanut Suomen valtiolle yhtään. Sen jälkeen olen tehnyt kovasti töitä ja maksanut veroja, sanoo Abu-Hanna.”


      Umayya Abu-Hanna: “Suomessa muualta tulevien paikka on alempana”

      http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194786098361/artikkeli/hs%20rasismia%20hollantiin%20paennut%20abu-hanna%20suomessa%20muualta%20tulevien%20paikka%20on%20alempana%20.html


      “Yhteenveto Umayya Abu-Hanna -keskustelusta – Ajassa – Plaza”

      http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/yhteenveto-umayya-abu-hanna-keskustelusta


      “Umayya Abu-Hanna – Wikipedia”

      http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Umayya_Abu-Hanna

  3. foobar says:

    Mikäli ihminen kääriytyy omaan erinomaisuuteensa ja pyrkii vallankahvaan siksi sättimällä ja yleistäen syyllistämällä ympäristöään, heitellen ympäriinsä mitä sylki suuhun tuo vailla huolta omista uraturvaverkoistaan, hän varmasti marginalisoituu Suomessa. Asiaan ei vaikuta se onko erinomaisuuden kokemus lähtöisin syntyperällisestä, kulttuurillisesta, sukupuolisuuntautuneesta tai muusta muut poissulkevasta lähtökohdasta.

    Yhteistyön kannalta hankalat marginalisoituneet henkilöt tapaavat syrjäytyä ja marginalisoitua yhä enemmän. Ja tämä on stressaavaa. Siitä traumatisoituu ja on se ikävää. Se ei silti tarkoita sitä, että erinomaisuuteensa kääriytyneiden henkilökohtaiset traumat olisivat kokonaisten kansakuntien ongelma, jotka niiden pitäisi syöksyä kritiikittä korjaamaan niiden puolesta, jotka ovat menettäneet kykynsä ja jopa halunsa käsitellä omia traumojaan. Jos näin kuvittelee, kärsii suuruudenhulluudesta jota ainakaan Suomessa ei pidetä kovinkaan suurena hyveenä. Kun näin tekee, itse heittää ikkunasta pesuveden mukana senkin annettavan, mitä mahdollisesti oli.

    Ilman aivan ilmiömäistä erityisosaamista voi pysyvää menestystä rakentaa itselleen vain yhteistyöllä. Privilegioelitismillä ei koskaan.

  4. Hirlii says:

    Toki, Maija H, ääriliikkeet ovat voimistuneet. Se on yleiseuroppalainen ilmiö. Hurjinta taitaa meno olla tällä hetkellä etelä-euroopassa, etenkin Kreikassa. Ei siellä riehu ja osoita mieltään köyhät tai syrjäytyneet kreikkalaiset, niitä siellä on ollut aina. Nyt mellastaa työssäkäyvä (tai työssäkäynyt) keskiluokka, EU:n rahapolitiikan vuoksi.

    Siksi, tarkennan vielä tuota kommenttiani: keskiluokka on myös Suomessa jo tällä hetkellä tyytymättömin. Umayyan rasismikritiikki on osa tätä tyytymättömyyttä. Jossa hän ja hänen esittämänsä kritiikki koko Suomea kohtaan (aika mahtipontista) on vastakkain.

    Entisen Vihreiden poliitikon suuhun tämä toki sopii. Suomalaisilla nk. City-Vihreillä (lähinnä Hgin Vihreillä) on myös rasistista, syrjäyttävää ihmiskuvaa tuottavaa puhetta, se ei vain näy niin paljaasti kuin avoimesti maahanmuuttokriittisillä, ja kohdistuu ihan muihin ihmisryhmiin. City-Vihreät muistuttavat osittain ”foobarin” tuossa edellä mainitsemaa ”privilegioelitististä” ihmisjoukkoa.

    Sosiaalisia ongelmia on ja niitä syntyy kokoajan lisää, kaikissa Euroopan maissa. Tyytymättömyys kasvaa samanaikaisesti. Keihin ja mihin se kohdistuu, se vaihtelee.

    Kansan Uutiset kirjoittaa verkkolehdessään:
    ”Rajuin tilanne on pahimmassa kriisimaassa Kreikassa. Maan julkinen terveydenhoitojärjestelmä on käytännössä romahtanut. Toisiin sairaaloihin potilaat joutuvat tuomaan omat eväät mukanaan. Useimmissa sairaaloissa alkaa olla pulaa sellaisista perustarvikkeista kuin muovihanskoista tai lääkeruiskuista.
    Sairaaloiden velka lääkeyhtiöille on kasvanut yli miljardin euron. Saksalaiset lääkeyhtiöt ovat lopettaneet eräiden syöpälääkkeiden ja veriplasmatuotteiden toimittamisen velkaisille kreikkalaissairaaloille.

    Kaksi sairaalaa ei pystynyt puoleen vuoteen maksamaan henkilökunnalleen palkkaa. Ne on nyt suljettu, ja sama kohtalo uhkaa keväällä peräti viittäkymmentä sairaalaa. Lääkärit pakenevat joukolla kriisiä muualle Eurooppaan, missä myös ansiot ovat helposti moninkertaisia. Kreikan terveydenhuolto on putoamassa kehitysmaatasolle.”

  5. oudelap says:

    In A’dam she is probably ( with arabic appearience+black child ) ‘negerhoer’ in certain areas with big muslim populaition.
    But if you dont speak the languege you don’t
    know what they say.I been spitted,intimiteted
    and called all kinds of names in certain areas of A’dam with a huge muslim population and the eldery people are very hostile too.
    They are called 020-Gaza.
    ( 020 is the area code of A’dam and
    negerhoer is niggerwhore in dutch )

  6. Leena Lumi says:

    Maija, minä luen yhden kerran vuodessa Iltasanomat, Nyt tämä lehti on edessäni ja lukee, että päätoimittajat: Ulla Appelsin ja Kaius Niemi.

    Vastaava päätoimittaja on Tapio Sadeoja.

    Tein tänään asiasta oman juttuni, kun kiihdyin siitä Hesarin Mielipideosaston lääkäristä, jonka mielestä Suomessa ei ole rasistimummoja. Nyt särkee selkää, sillä olen istunut 12 tuntia koneella. Voisin linkittää juttusi omaani, käykö se sinulle?

    • Se mieskommenttihan ei ollut minun vaan nimimerkki foobarin. Toki voit linkata minun tekstiini.

      Se mielipidekirjoitus oli aivan mauton. Tiesitkö, että tämä sama lääkäri on aiemminkin sekoillut omiaan? http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_12/ylpuhe.htm#a4

      • Tommi Grönberg says:

        Maija Haavisto: “Se mielipidekirjoitus oli aivan mauton. Tiesitkö, että tämä sama lääkäri on aiemminkin sekoillut omiaan? ”

        Oletko lukenut hänen kommenttinsa väitöskirjasta? Mielestäni se ei ollut ollenkaan sekoilua..
        http://www.helsinki.fi/lehdet/yolehti/1996_11/ylpuhe.htm#a5

        Minun on vaikea nähdä eroja eri valtioiden välillä rasismin tai käytöstapojen suhteen, ei toinen ole toista parempi tai huonompi. Ainoastaan erilainen. Rasismia on, niin kuin myös lähimmäisen auttamshalua. Kaikkea löytyy. Mutta jos Suomi olisi niin rasistinen kuin Umayya Abu-Hanna väittää, ei hän olisi esim. tullut valituksi luottamustehtäviin, ollut presidentin itsenäisyyspäivän vastaanotolla, tai menestynyt elämässään niin hyvin kuin menestyi, eikä välttämättä olisi pysynyt edes hengissä.
        Mutta hänen näkemyksensä on hänen, eikä totuus. Vähän niin kuin lempiruoka. Jokaisella on omansa. Ja muutkin näkemykset pitää sallia. Niitä on myös lupa kritisoida. Itse en työntäisi ketään minkään joukkoliikennevälineen alle.

  7. Leena Lumi says:

    Maija, on omituista, miten sukupuolta ei saisi enää mainita. Vähän ihmettelinkin, kun kuvaasi ei näkynyt;-)

    Siihen tuli sille lääkärille jo tänään vastinetta Mielipidesivulla.

    Minulla tuli eilen 13 tuntia istumista, selkä vähän oirehtii, mutta ehkä kaikki oli sen väärti. Linkitän nyt sinut ja yritän päästä koneelta irti, sillä ensimmäistä kertaa vuosikausiin rakkaani on sairastunut, eikä mitään flunssaa. Toivon, että keskustelu jatkuu luonasi.

    Hyvää viinkonloppua sinulle♥

Kommentoi
Name and Mail are required