Onko seksityö työtä?
Seksin myyminen on aihe, joka nousee aina välillä lööppeihin. Viime aikoina on puhuttu esimerkiksi hollantilaiskaksosista, jotka myivät seksiä 50 vuoden ajan ja kirjoittivat siitä kirjan, leffakin tehtiin. Kaveri nosti tämän esiin Twitterissä ja käytti termiä “career” (lainausmerkeissä) huoran työstä.
Seksin myymistä (ja pornon tekemistä, jonka monet, tosin eivät kaikki, siihen rinnastavat) vastustetaan paljon. Sitä vastustaa niin osa feministeistäkin kuin monet täysin antifeministiset tahot. Minusta seksin myyminen on työ missä muutkin.
Listasin seuraavaan perusteluita, joilla seksin myymistä usein vastustetaan. Ne eivät ole selkeästi erillisiä argumentteja, vaan ne kietoutuvat usein keskusteluissa yhteen.
- Seksin myyminen (/pornon tekeminen) on väärin/syntiä/inhottavaa, koska seksi on kaunis kahden ihmisen välinen asia, josta ei pidä tehdä kauppatavaraa (tai vastaava perustelu).
- Seksin myyminen (/pornon tekeminen) alistaa naista ja heikentää naisen asemaa yleisellä ja/tai yksilötasolla (feministinen näkökulma).
- Seksiä myyvät naiset ovat usein ihmiskaupan uhreja/muuten hyväksikäytettyjä (tai vähintään he hakeutuvat työhön taloudellisesta pakosta, eivät aidosti vapaaehtoisesti).
- Seksin myyminen (/pornon tekeminen) aiheuttaa/voi aiheuttaa psykologista haittaa, vaikka sen tekisikin vapaaehtoisesti.
Toki muita argumentteja voi nostaa esille kasapäin. Sukupuolitaudit, seksiaddiktion ruokkiminen, ostajien syyllisyyden tunne/väärät odotukset, mahdollinen lisääntynyt pettämisen riski, pimeää työtä (useimmissa maissa – se on toki lainsäädännön eikä ammatin vika).
Vasta-argumentteja
Ihmiskauppa ja paritus ovat toki todellisia ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki seksin myyjät olisivat hyväksikäytettyjä tai kärsisivät työstään. Myös köyhyys ja huumeriippuvuus ovat erillisiä ongelmia, samoin kuin transfobia, joka monissa paikoissa ajaa ihmisiä prostituutioon.
Hesarissa oli hiljattain kolumni (en valitettavasti löydä sitä enää), jonka kirjoittaja alkoi vastustaa prostituutiota, koska oli tavannut seksityöläisen, joka seurusteli, mutta ei voinut kertoa poikaystävälleen työstään. Yksittäistapaus siis osoitti, että prostituutio on haitallista/väärin. Niin, no, seuraavassa romaanissani päähenkilö ei uskalla kertoa tyttöystävälleen, että on Kelassa töissä.
Siinä missä aiemmat feministiset suuntaukset yleensä tuomitsivat seksikaupan ja pornon, 1980-luvulla heräsi ns. seksimyönteinen feminismi. Feministi voisi kysyä esimerkiksi, että kokeeko patriarkaalinen yhteiskunta uhkana naisen, joka on seksin suhteen aktiivinen toimija, neitsyt Marian sijasta Maria Magdalena? Eikö ole törkeää väittää, että nainen ei voisi olla vapaaehtoisesti seksityöläinen?
Toki seksiä myyvät myös miehet, niin naisille kuin miehillekin. Tämä aspekti jää usein prostituutiokeskustelussa aika vähäiseksi. Amsterdamin punaisten lyhtyjen alueellakaan ei (tietääkseni) ole miesikkunoita, vaikka homoprostituoituja tässä kaupungissa varmasti riittää.
Omat mielipiteeni
Seksin myymiseen liittyy paljon erilaisia kysymyksiä, joihin vastaukset eivät välttämättä eri ihmisillä samat. Onko seksin myyminen väärin? Minusta ei. Onko seksin ostaminen väärin? Minusta ei (jos ei osta potentiaalisesti alaikäiseltä/ihmiskaupan uhrilta). Onko prostituoidun työ oikea ammatti? Tietenkin on. Kannattaako seksin myymisen olla laillista? Minusta kyllä. Pitäisikö sitä käsitellä kuten mitä tahansa työpaikkaa? Kyllä.
Minusta seksityö on rehellistä työtä ja siten arvostan sitä enemmän ammattina kuin monia muita, joita en nyt tässä ala listaamaan, koska se olisi varsin epäkohteliasta näissä ammateissa työskenteleviä kohtaan.
Kannattaa muistaa, että vaikka jokin olisi omasta mielestä ällöttävää, tai ei ymmärrä sitä (vaikkapa homojen seksielämä), niin se ei tarkoita, että se olisi väärin tai huono asia.
Moraalifilosofin näkökulma
Journal of Medical Ethicsissä julkaistun artikkelin Is Prostitution Harmful? kirjoittaja, filosofi Ole Martin Moen on sitä mieltä, että jos yhden illan jutut eivät ole haitallisia, prostituutiokaan ole. Vaikka miljardin ihmisen mielestä porsaanlihan syöminen on vastenmielistä ja syntistä, se ei tarkoita, että possun syöminen olisi haitallista, vaan ihmisten hyvinvointia häiritsevät tässä tapauksessa siihen kohdistuvat asenteet.
Kirjoittaja uskoo saman koskevan myös seksityöläisten henkistä hyvinvointia. Heillä on enemmän psykiatrisia ongelmia ja heihin kohdistuu enemmän väkivaltaa ja raiskauksia, mutta sama koski homojakin silloin, kun homoutta pidettiin yleisesti sairaana, perverssinä ja rikollisena. (Ja toki psykiatriset ongelmat, esimerkiksi huono itsetunto, voivat johtaa prostituutioon.)
“If prostitution means buying and selling sex – and buying and selling, to be applicable concepts, presuppose at least a thin notion of voluntariness – it seems just as unreasonable to label sex slavery ‘prostitution’ as to label someone who is filmed while raped a ‘porn actress’.”
Moen on myös sitä mieltä, että prostituutioon voi ajatella sisältyvän vähemmän esineellistämistä kuin moneen muuhun ostotilanteeseen, koska ostajaa luultavasti kuitenkin kiinnostaa myyjä enemmän kuin useimmissa muissa myyntitilanteissa tai vaikka siinä, että lehdenjakaja tuo lehden kotiin.
Kaikissa ammateissa on varjopuolensa
Useimmissa ammateissa on vähintään jotain (jonkun mielestä) eettisiä ongelmia, on kyseessä sitten myyjä tai lastentarhanopettaja. Moniin ammatteihin, lähes kaikkiin, osa ihmisistä ajautuu muuten kuin omasta tahdostaan.
Omissa töissäni eettiset kysymykset ovat, kenties hieman yllättäen, tullut vastaan eniten kääntäjän työssä. Olen tehnyt käännöksiä “Big Pharmalle”, myös lääkkeistä joiden käytöstä en ole kovin riemuissani, mutta en niitä kiihkolla vastustakaan. Olen kääntänyt ruokapakettien tekstejä ruoille, joita en koskaan suostuisi syömään. Vedän kyllä rajan. En todellakaan kääntäisi esim. äärioikeistolaisia tekstejä.
Minun olisi vaikea olla ruokakaupan myyjä, koska minua ahdistaisi myydä asiakkaille esimerkiksi tupakkaa, alkoholia, lihaa tai erittäin epäterveellisiä ruokia. (Tiedostan toki, että tämä on hyvin klassistinen ja etuoikeutettu ajattelumalli – kaikilla ei ole varaa valita, voivatko he olla ruokakaupassa töissä vai eivät.)
Monet työt voivat aiheuttaa psykologista haittaa (usein jopa pysyvää). Se näkyy esimerkiksi siinä, että mm. lääkäreillä on selvästi muita korkeammat itsemurhaluvut.
Vielä yksi lainaus em. artikkelista: “The governmental New Zealand Accident Compensation Corporation interestingly categorises being a prostitute, which is legal in New Zealand, as safer than being an ambulance nurse.”
Tanskassa prostituoitu vähentää veroissa
Luin hiljattain artikkelin tanskalaisesta homoprostituoidusta, joka ajeli asiakkaiden luokse polkupyörällä. Hän sai vähentää ajokilometrit verotuksessa, 0,5 kruunua per kilometri. Kun hän oli asiakkaan kanssa Kroatiassa, hän soitti verotoimistoon ja kysyi, saako matkakulut vähentää. Lennot kuulemma sai, muuta ei.
“My reason for paying taxes wasn’t because I’m a socialist, or a philanthropist,” he says. “When someone confronts me with this, I want to be able to say, in so many words, ‘It was work, nothing else. I worked, I paid taxes. What do you care?’”
Eli suomeksi: en maksa veroja mistään aatteellisesta syystä, koska haluan voida sanoa, että teen työtä, joka on työ muiden joukossa.
EDIT: Lue myös eräs mielestäni mielenkiintoinen vastine tähän tekstiin. Miksi ammattitappajaa arvostetaan enemmän kuin ammattipanijaa, vaikka väkivalta on paljon haitallisempaa kuin seksi?
12 Responses “Onko seksityö työtä?”
Hieno postaus Maija, jälleen! Olen kahta mieltä asiasta. Yhtäältä en voi sietää ihmiskauppaa, mikä velloo Suomea myöten joka paikassa, ja mikä on niin, niin väärin. Ihmiskaupan uhreja ei välttämättä erota “joukosta”, sillä heidät pelotellaan leikkimään halukasta.
Toisaalta sitten taas asun maassa, missä prostituoidut ovat laillisia ammatinharjoittajia. Täällä on ilotaloja joka kaupungissa. On ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta ole löytäneet/saaneet kumppania, jotenka he turvautuvat prostituoiden palveluihin – mikä on mielestäni täysin sallittavaa, mikäli vain prostituoitu on yksityisyrittäjä ja tekee työtä vapaaehtoisesti.
En tiedä, kuinka paljon Saksassa on ihmiskaupan uhreja. Ei välttämättä paljoa, sillä täällä riittää myös “vapaaehtoisia” ammatinharjoittajia, mutta mm. Tsekeissä ja muutenkin idempänä tilanne on kamala.
Se on ainakin varmaa, että prostituution pitäminen laittomana ei ihmiskauppaa vähennä, päinvastoin.
Hollannissakin on punaisten lyhtyjen katuja monissa kaupungeissa, ei vain Amsterdamissa. Tuntui hassulta, kun jossain tuli vastaan sellainen aivan kirkkoa ja luostaria vastapäätä. :-P “Jos luostarielämä ei maistukaan, voi vaihtaa ammattia ja siirtyä toiselle puolelle katua.”
Kysymys: Olisitko ja eläisitkö Maija itse mielelläsi prostituoituna? Ellet, niin miksi puolustat sitä?
En. En tosin olisi mielelläni myöskään poliitikko, toimitusjohtaja, teurastaja, kilpaurheilija, pikaruokaravintolan työntekijä, pappi, kaivostyöntekijä tai kymmeniä muitakaan ammatteja.
Miksi puolustat ammattia jota et tunne?
Selvästikin siksi, jotta sinulla olisi enemmän kysyttävää.
Nimenomaan. En tunne sitä ammattia. En voi sanoa siitä yhtään mitään, oikeastaan, ja siksi kysyin.
Kauppiaana muuten voi tehdä monia valintoja: voi päättää laittaako kylmäkaappiin limsat ja kivennäisvedet vaiko oluet, voi valita hyllyille lähituotteita eikä tiesmistätulleita tuotteita, voi laittaa enemmän esille tuotteita jotka ovat terveellisiä ja ennenkaikkea: voi oppia kohtaamaan erilaisia ihmisiä, vakkei niitä hyväksyisi.
Minullakaan ei ole omakohtaisia kokemuksia seksiammattilaisena olemisesta, mutta olen ehdottomasti samalla linjalla Maijan kanssa. Itsenäisenmä yrittäjänä voi tehdä monia valintoja.
Tuohon kauppaan liittyen: Jos haluaa päättää, mihin sijoittelee kaupassa tavarat, pitää olla kauppias eikä esim. kassa. Kassahenkilöt harvemmin päättävät, mihin ne kamat laitetaan: eiköhän siitä päätä kauppias.
No mitenkäs te peinoiset, tyttökullat, erotatte itsenäisen seksityöläisen ja ihmiskaupan uhrin?
P.S
Kerron heti huomenna lähikaupassa: Elegia, tyttönen Lontoosta, sanoi että te ette voi…hahaha…ei missään nimessä…
Mitenkäs Hirlii-murunen erottaa myymälävarkaan tavallisesta asiakkaasta? Ehkä pitäis varmuuden vuoksi kieltää kaupat kokonaan…
Ps. Ei se Prisman hevi-osastolla pyörivä työntekijä ole alun perin päättänyt, mihin ne banaanit laitetaan (eikä hän varmastikaan voi niiden paikkaa vaihtaa, vaikka mieli tekisi). Eiköhän se kaupan lay out suunnitella ihan muualla kuin kaupan kassalla.
Jep, Tyttökullat.
Seksityöläisyys on samankaltaista: kaupantekoa. Joku käärii rahat ja joku hoitaa homman. Seksityöläisyys on kuin ruokakaupassa työskenteleminen, tavara tiskille siten kuin isäntä määrää. Se on yhtä vähän tai paljon (lukija saa valita) itsenäistä ammatinharjoittamista kuin ruokakaupan pito. Seksityöläisten asema lienee harvoin kovin vapaa ja itsenäinen. Ihmiskauppa ja muut ikävät ilmiöt kuuluvat siihen.
Myymälävarkaan ja tavallisen asiakkaan erottaa siitä, että varas varastaa ja tavallinen asiakas maksaa kassalla ostoksensa. Se miten paljon henkilökunta saa tehdä ja mitä, se riippuu aika monista asioista.
Lähikaupassani ei ole kauppiasta, ja varsinainen omistaja asustelee samassa kaupungissa kuin Maija. Asiakkaat ja henkilökunta tuntevat kohtalaisen hyvin toisensa ja toiveetkin toteutuvat. Myynnissä on mm lähialueella tuotettuja ruoka-aineita, se on aina hyvä asia.
Suosittelen lukemaan tuon linkkaamani artikkelin, http://jme.bmj.com/content/early/2012/08/27/medethics-2011-100367.long Länsimaissa joissa prostituutio on laillista on parittajien osuus yleensä hyvin pieni.