Avaruuden karstaa

Mieheni lukee avarusscifiä, mutta minuun se ei vetoa. Hän taas ei perusta ihmissuhdeteemaisista (scifi)kirjoista. J. Pekka Mäkelän Karsta on avaruusscifiä, mutta siinä on varsin paljon myös ihmissuhteita. Kirja tarttuu myös rasismiin, spesismiin ja sukupuoleen, tosin sukupuolen (ja ihmissuhteiden) käsittely jäi minusta melko pinnalliseksi, kuin väkisin lisätyksi.

Karsta-kansi

Maa on hävinnyt isänmaailmallisen kansalliskiihkoilun aiheuttaman intergalaktisen sodan ja rangaistuksena joutuu siivoamaan sodan jälkiä Aurinkokunnasta. Päähenkilö Tria on mukana avaruuslaivalla, jonka tehtävä on putsata kahden Jupiterin lähelle haaksirikkoutuneen avaruusaluksen hylyt ruumiista, ja ehkä jopa mahdollisista eloonjääneistä.

Miehistössä on monenmoista porukkaa eri puolilta maapalloa, Avaruuslaivoista löytyy tietysti kaikkea hämärää, menneisyyden haamuista vieraiden kansojen edustajiin, ehkä jopa jumalia. Ja toki myös aluksella on omat sisäiset draamansa.

Karstassa liikutaan mielenkiintoisessa maailmassa, mutta jotenkin melkein kaikki kirjassa jää pinnalliseksi tai etäiseksi. Aha, nämä alkavat seurustella, aika sama. Sitä oli kiva lukea, se ei ollut ongelma, mutta mitään erityistä vaikutusta se ei tehnyt (no, jotkut ovat olleet täysin eri mieltä). Mäkelän Nedut oli paljon parempi.

Kommentoi
Name and Mail are required