Täpinää

Ehkä hienoin ilme, jonka olen nähnyt, oli pikkusiskoni kasvoilla lauantaina, kun ilmestyimme Hollannista asti hänen ylppäreihinsä kertomatta asiasta etukäteen, soitimme vain ovikelloa. (Tätä voisi vielä taustoittaa niin, että hän oli panostanut juhliin paljon, mm. tehnyt itse mekkonsa ja suuren osan ruoista). Itsehän en ole edes ylioppilas, siinä missä siskoni kirjoitti matikkalukiosta erinomaisin arvosanoin. En valitettavasti saanut ilmeestä kuvia, isäni sai kyllä jotain.

Veimme hänelle hollantilaisen valmistujaislahjan, jossa oli pahvinen karkki täynnä jelly beaneja (joita siskoni rakastaa), suklaakultarahan (pitäähän sitä rahaa viedä), lihansyöjäkasvin (pitäähän sitä kukkia viedä) sekä netissä teetetyn fraktaalikuvioisen seinäkellon (pitäähän sitä nyt fraktaaleja viedä).

Joo, rakastan yllätyksiä. Mehän menimme naimisiinkin perheiltämme salaa. Häihin kutsutuille vieraille kyllä kerrottiin etukäteen. Harkitsimme, ettei heillekään kerrottaisi vaan puhuttaisiin vain läksiäisistä, mutta totesimme, että jotkut voisivat pahoittaa siitä mielensä (jos he olisivat vaikka halunneet pukeutua hienommin tai tuoda lahjan tms, vaikka kumpaakaan ei edellytetty).

Matka oli muutenkin tosi mukava, vaikka pätsi-ilmasto sotkikin kroppaa enkä juuri nukkunut kuuteen yöhön (en pysty nukkumaan jos on vähääkään nestehukka). Tapasin useita nettituttuja ensimmäistä kertaa, samoin ihmisen, joka jatkaa ruokakirjaani. Senhän piti ilmestyä alunperin jo keväällä 2012, mutta terveyteni romahtaminen sotki prosessin. Nyt tähtäämme ensi kevääseen. Hän oli tosi mukava ja kaiken lisäksi tunsi minut terveyssivujeni kautta, oli saanut niistä paljon hyötyä. Siistiä.

Eilen meni painoon ensimmäinen naistenlehtijuttuni ja olen jotenkin hirveän täpinöissä siitä. Aihe on tosi mielenkiintoinen. Kerron lisää ensi viikolla kun se ilmestyy.

Olen myös innoissani syksyllä ilmestyvästä Häpeämättömästä, jota aloin vielä vähän editoida lentomatkalla takaisin Suomesta. Sehän on vielä parempi kuin muistinkaan, etenkin loppupuoli on silkkaa tykitystä. Olen sen jo tietenkin monta kertaa lukenut läpi, kyllästykseen asti, mutta luin sitä taas oikein mielelläni ja ihan harmitti, kun se loppui.

Nyt on kyllä ihan pakko keskittyä seuraavaan lääketiedekirjaani. Tai no, keskityn lomailuun vielä seuraavat kolme päivää, mutta sen jälkeen.

2 Responses “Täpinää”

  1. SusuPetal says:

    Oli kiva nähdä!!!

Kommentoi
Name and Mail are required