Jumitusta

Eilen ilmestyi pitkästä aikaa uusi arvostelu Häpeämättömästä, järjestyksessään toinen. Satu Kirjat kertovat… -blogista luki kirjan ja piti siitä. Satu on kunnostautunut kirjojeni lukijana, sillä hän on lukenut nyt peräti neljä kirjaani: koko Ilmestykset-romaanitrilogian sekä Näin käytät Twitteriä -kirjani.

Jumitan parhaillaan toisessa näytelmässäni, jota kirjoitan kilpailuun, jonka deadline on 31.12. Auh. Olen aiemmin tehnyt ScriptFrenzyn kahdesti ja kummallakin kerralla 100 liuskaa valmistui 11 päivässä. Nyt minulla on 12. päivä ja tekstiä on kasassa 32 liuskaa (vaikka kirjoitin kahtena edellisenä päivänä yhteensä 15). :-P No, tässä on taas (vaihteeksi) ollut katastrofeja sekä kahdenkin eri juhlan järjestelyt, mutta silti aika surkea edistys.

Joka tapauksessa vakuutun yhä enemmän siitä, että näytelmien kirjoittaminen olisi enemmän minun juttuni kuin romaanien. NaNoWriMon tuotos vaikuttaa edelleen masentavan kököltä niin tarinansa kuin ulosantinsakin kannalta. Voivatko kirjoitustaidot oikeasti heiketä noin, se on hyvä kysymys.

Siihen verrattuna tämä keskeneräinen näytelmä on tsiljoonine ongelmineenkin timanttinen. :-P Erityisesti olen viehtynyt uhmakkaaseen TET-harjoittelijaan Teijaan, joka loikkasi mukaan täysin yllätten ja valtasikin tiensä päähenkilöksi asti. Komediassa on puolensa, kun saa kakoilla kunnolla. Täytyy toivoa, että sama on jonkun muunkin mielestä hauskaa.

Tänään on itsenäisyyspäivä, mikä tarkoittaa, että suomalaiset puskevat Internetin täyteen korneja väkivaltafantasioitaan. Olen helvetin tyytyväinen, että en ole siellä. Kaikki eivät kuitenkaan ole yhtä onnekkaita. Minä pääsin pakoon elävänä, mutta entä ne useat ystäväpiiriini kuuluvat, jotka eivät pääse, koska Suomen “terveydenhuolto” on tehnyt heistä työkyvyttömiä tai jopa vuoteenomia.

Jos sytytät jollekulle kynttilän, sytytä se Suomen “terveydenhuollon” uhreille. Heitä riittää.

Iltsikan mielestä Suomi on hieno maa, koska “vanhuksista pidetään huolta”. Pitäisikö tuollaiselle itkeä vai nauraa?

Minä keskityn tänään valmistelemaan huomisia kirjanjulkkareitani. Mulperilta ja laventelilta maistuvat
raw-kakkutikkarit ovat jo valmiina, karhunvatukkakuorrutteiset suklaamuffinit parhaillaan työn alla. Toivon, että eilisen myrskyn jäännöspuhurit vähän laantuisivat, sillä vielä pitäisi käydä asioilla.

Kommentoi
Name and Mail are required