Toimittaja vai kiusaaja

Viime viikonloppuna julkaistiin erittäin tärkeä blogipostaus, joka jokaisen toimittajan pitäisi lukea. Siinä muistutetaan yhdestä olennaisesta asiasta:

“The world is fucking full of stories.

YOU DO NOT HAVE TO WRITE ALL OF THEM.

THE STORY, EVEN IF IT IS A GOOD STORY, IS NOT THE MOST IMPORTANT THING.”

Suurin osa toimittajista ei onneksi joudu koskaan tilanteeseen, jossa omat tahalliset teot aiheuttaisivat haastateltavan itsemurhan. Se vaatii kieltämättä aivan erityisen kusipäistä persoonallisuutta. Ja siinä vaiheessa kun toimittaja kirjoittaa viileän asiallisen jutun siitä, kuinka ajoi haastateltavansa itsemurhaan, se ei ole enää journalismia.

Caleb Hannan koki tarpeelliseksi paljastaa transnaisen transsukupuolisuuden, koska se oli hänen mielestään tärkeää hänen jutulleen – joka käsitteli golfmailaa. Hannanin mielestä Dr. V.:n transsukupuolisuus teki tästä “huijarin”, joka hänellä oli velvollisuus paljastaa.

Se, onko ihmisellä ollut syntyessään pimppi, pippeli, molemmat vai ei kumpaakaan on tämän yksityisasia, joka ei ole muille relevanttia eikä sitä kuulu julkisesti revitellä. Hannan erehtyi pahan kerran siitä kuka oli huijari. Huijari oli hän itse, joka väitti itseään toimittajaksi. Kiusaaminen ei ole journalismia.

Lehtijutuilla, kirjoilla ja muilla teksteillä voi toki olla muita vakavia seurauksia, vaikka kukaan ei tappaisikaan itseään.

P.S. Hiljattain oli eräs toinenkin paljon julkisuutta saanut, nettikiusaamiselta haiskahtanut keissi, jossa puolijulkkiksen elämää reposteltiin ja arvosteltiin mauttomasti isossa lehdessä, vaikka mitään ei sinänsä paljastettu (päinvastoin, “faktat” olivat vähän miten sattui). Tämän naisen “rikos” oli “väärin kuoleminen”.

One Response “Toimittaja vai kiusaaja”

  1. Paka says:

    Tänään on sanavapauden päivä. Sanavapaus merkitsee myös vastuuta. “Poikkeavuuskriittinen” sanankäyttö mrkitsee sananvapauden väärinkäyttöä jolla on vakavat seuraamukset.

    Suomi johtaa Euroopan itsemurhatilastoja Liettuan jälkeen – “syrjintäkriittisellä” sananvapaudella oikeutetaan erillaisen lähimmäisen kaltoinkohtelu.

    Autismin kirjon ihmiset eivät tee itsemurhia vain siksi, että he kuuluvat autismin kirjoon. Neteistä ei tee autisteja se, että tekevät itsemurhan.

    Kun itsemurhien taustoja on tutkittu, niin takana on epäoikeudenmukainen kohtelu ja kiusaaminen. Lopettamalla autistisen lapsen tai nuoren syrjinnän päästään myös suuresta osasta tarpeettomia tragedioita.

    Nykyinen yhteiskunnan imapiiri tukee yhä enemmän syrjintää ja asenteet kiusattuja kohtaan kovenevat ja kiusaajien käyttämiä kielikuvia eli “vammaiskriittisyyttä” ymmärretään ja “syrjinnän kritiikillä” ja sanan vapaudella puolustetaan toimintaa vahvojen ehdoilla.

Kommentoi
Name and Mail are required