Lähestyvä kuolema lätistää tukan

Olen katsonut aika paljon syöpäaiheisia elokuvia ja pari TV-sarjaa, osittain oman käsikirjoitukseni takia. Ylivoimainen suosikki on ollut Wit, jossa Emma Thompson näyttelee pääosaa huikeasti. Syöpäelokuvien realismi jää tosin yleensä hyvin vähäiseksi, mikä Witille ehkä annettakoon anteeksi, koska se on tavallaan filmatisoitu näytelmä, jossa päähenkilö jopa puhuu katsojille.

Katsomissani sarjoissa ja elokuvissa on ollut monenlaista syöpää. Melanooma, leukemia, munasarjasyöpä, kilpirauhassyöpä, imukudossyöpä, rintasyöpä, aivokasvain, suolistosyöpä, luusyöpä jne. Joiltain on lähtenyt kemoterapiasta hiukset (eiväthän ne aina lähdekään, riippuu paljon syövästä). Pää saattaa viihtyä vessanpöntössä ja paino pudota. Lisähappea, tippatelineitä, hengityssuojia ja epileptisiä kouristuksia on toisinaan nähty.

Kun syöpä oikeassa maailmassa etenee pitkälle, se aiheuttaa yleensä monenlaisia muutoksia ulkonäössä. Jos se leviää maksaan, iho ja silmänvalkuaiset kellastuvat. Moni laihtuu ja kuihtuu, silmät painuvat kuoppiinsa, mutta toisaalta kortisoni voi pyöristää kasvot jopa muodottomiksi. Realismista pitää kai tinkiä, sillä keltaiset riutuneet kasvot tai pyöreät posket saisivat Hollywood-tähdet näyttävään rumilta ja katsojaa ahdistavilta, eihän sellainen käy päinsä.

Yhdessä elokuvassa syövän etenemisen näki ulkonäössä lähinnä siitä, että päähenkilö lakkasi meikkaamasta ja terhakkaat hiukset latistuivat. Hän makoili sängyssä, sohvalla ja lepotuolissa huovan alla. Mitään lääkkeitä hänen ei nähty käyttävän, kipua oli yhdessä kohdassa pari minuuttia ja saattohoitoakaan hän ei ilmeisesti tarvinnut, vaikka oli kuolemassa.

The Big C -sarjassa päähenkilö ulosti vahingossa housuunsa edenneen syövän takia. Tämä oli minusta epämukavuudessaan ja epätavallisuudessaan koskettava ja hieno kohtaus, koska televisiossa ei todellakaan kuulu kakata. Ehkä jos on vauva, mutta ei tyylikäs keski-ikäinen nainen.

Sairauksien todellisuus ei välttämättä ole kovin kaunista katseltavaa.

6 Responses “Lähestyvä kuolema lätistää tukan”

  1. Minna Roininen says:

    Tässä tuntuu olevan vähän sama juttu kuin mielisairauksien kanssa. Molemmissa on se ‘mediaseksikäs’ puoli, jota sopii näyttää elokuvissa, mutta todellisuus siitä on usein aika kaukana.

    Toisaalta ihmettelen kyllä joskus sitäkin, miksi syöpää kuvataan populaarikulttuurissa aina kuolemaan johtavana sairautena. Ehkä tämä on osittain vain omaa kyllästymistäni, kun lapsena itse syövän sairastaneena saan tietenkin loppuelämäni vastata asiaa koskeviin, sinänsä ymmärrettäviin kauhisteluihin.

    Syöpä on kuitenkin niin yleinen sairaus, ja siitä paraneminen tavallisempaa kuin siihen kuoleminen, että voisi toivoa kirjoissa ja elokuvissa kuvattavan enemmän elämää myös syövän jälkeen. Enkä tarkoita mitään ‘syövän voittamista’ vaan enemmän sitä realismia, johon voi liittyä vaikka sädehoitojen jälkivaikutuksia tai syöpähoitojen sosiaalisia vaikutuksia tai vastaavaa.

    Kiinnostavaa, että kirjoitat syövästä. :)

    • Minna Roininen says:

      Niin ja jos olet sattunut törmäämään tuollaisiin enemmän syövän jälkeistä elämää kuvaaviin teoksiin niin saa antaa vinkkejä tännekin!

    • Tuo on tosi hyvä pointti, jota tulen käsittelemään tulevassa pidemmässä postauksessa sairauksista fiktiossa. Sairauksista ei aina selvästi parane, vaikka jäisikin eloon. Voi jäädä komplikaatioita, hoitojen haittavaikutuksia, psyykkisiä vaikutuksia tai sairaus voi “parantumisen jälkeen” tulla takaisin. Jne.

    • Ei tule mieleen yhtään, pitää varmaan itse kirjoittaa. ;-P

      • Minna Roininen says:

        Näinhän se usein tahtoo mennä, että itse joutuu kaiken tekemään. :P

        • Juu. Itse asiassa seuraavaan romaaniini sopisi kyllä tärkeäksi sivuhenkilöksi erityisen hyvin syövän aiemmin sairastanut nuori.

          Aihe on sellainen jota tunnen paljon, vaikka henkilökohtaista kokemusta onkin vähän (äitini kuoli keuhkosyöpään, mutta en ollut hänen kanssaan enää vuosiin missään tekemisissä). Sen sijaan syöpähoitoihin olen perehtynyt 90-luvulta asti. Tietysti se henkinen puoli on paljon haastavampi kirjoittaa kuin hermovauriot tai raajaturvotukset.

Kommentoi
Name and Mail are required