Huikean ihmeellinen sienirihmasto

Arvasin jo etukäteen, että maailman tunnetuimman mykologin Paul Stametsin Mycelium Running: How Mushrooms Can Help Save the World on kirja, joka tulee räjäyttämään tajuntani. Miten hyvä tuuri kävikään, kun sitten bongasin sen alelaarista viidellä eurolla. Upea, runsaasti monivärikuvitettu teos.

Ei ole sattumaa, että kirjan nimi alkaa nimenomaan sanalla mycelium eli sienirihmasto, eikä vaikkapa fungi tai mushroom Rihmasto on kaikkien sienten perusta ja se on melkeinpä myös koko ekosysteemin perusta. Sieniä voisi pitää “maailman probiootteina”.

Sienirihmastot muodostava valtavan suuria verkostoja, joilla on hyvin kiintoisia fyysisiä ominaisuuksia. Jotkut sienirihmat voivat esimerkiksi kannatella jopa kymmeniä tuhansia kertoja oman painonsa. Ne toimivat symbioosissa monien muiden eliöiden kanssa, voivat tutkimusten mukaan esimerkiksi siirtää ravinteita auringossa kasvavalta puulta varjossa olevalle.

Mycelium Running -kansi

Sienet ovat hyvin tärkeitä kasveille. Moni puutarhurointia harrastava tietääkin, että oikeat rihmastot kasvien juuressa voivat merkittävästi parantaa niiden kasvua kasvattamalla juuriston pinta-alaa. Jotkut sienet pystyvät tekemään kasveille paljon muutakin, esimerkiksi eräs kasvi kestää sienellä terästettynä jopa 70 asteen lämpötiloja, vaikka muuten se kuolisi.

Ihminenkin voi käyttää sieniä moniin ekologisiin tarkoituksiin. Sienet voivat puhdistaa vettä ja maaperää bakteereista, raskasmetalleista ja muista myrkyistä. Ne torjuvat eroosiota ja oikeat sienet estävät haitallisten sienitautien leviämistä. Jotkut sienet voivat tappaa metsän ällistyttävää vauhtia, ihan eri tahtia kuin esimerkiksi Suomessa yleiset käävät.

Kirjassa käsitellään myös sienestystä (sieniäkin voi poimia väärin tai oikein), sienten kasvatusta (kotioloissa, metsässä ja teollisesti), sienten lääkinnällisiä ja ravitsemuksellisia ominaisuuksia (runsain taulukoin) ja oikeastaan kaikkea sieniin liittyvää.

Lopussa on myös sienikirjamainen osuus, joka on tietysti painottunut Pohjois-Amerikan metsäsieniin. Toisaalta sehän tekee siitä melkein vain kiinnostavamman, koska siinä on monia jännittäviä lajeja, jotka itselle olivat ihan vieraita. Kateeksi käy useat herkulliset, erittäin suurikokoiset sienilajit!

Itseäni kiinnosti erityisesti sienten kasvatusosuus, koska haluaisin alkaa kasvattaa ruokasieniä. Harmillisesti esimerkiksi kantarellia ei voi kotioloissa kasvattaa – se vaatii kasvaakseen oikean maaperän lisäksi mm. useita eri mikrobikantoja. Mutta monia sieniä kyllä voi, tunnetuin ja helpoin on osterivinokas, jota voi kasvattaa vaikka kahvinporoissa.

On sinänsä kiinnostavaa, miten monella eri tavalla sienirihmaston voi saada kasvamaan. Tunnetuin tapa on käyttää itiöitä “siemeninä”, mutta tämä vaatii kotioloissa hyvin tarkkaa hygieniaa. Puissa kasvavat sienet voidaan porata puiden sisään tai sahata puita itiö-öljytyllä moottorisahalla.

Mitä en tiennyt, eivätkä kaikki lähteet mainitse, on että monia sieniä voi kasvattaa ihan vain sienen jalassa olevista rihmasto”juurista”, jolloin samanlaista hygieniaa ei tarvita (kun on itiön sijaan jo valmista rihmastoa, joka kestää paremmin kilpailevia mikrobeja).

Muitakin tekniikoita on, esim. sienen sisältä otettua kudosta voi kasvattaa agar agarissa tai sokerivedessä. Minusta tämä on tosi hämmentävää, melkein kuin lapsi, joka ajattelee, että laittamalla multaan banaanin saa banaaneja…

Kommentoi
Name and Mail are required