Archive for December, 2021
Loppuvuoden tuotoksia
Minulta on viime aikoina julkaistu iso kasa kaikkea englanniksi. Vammaiskirjallisuuden lehti Wordgathering julkaisi kolme runoani, mukana on myös lukemani ääniversiot kaikista. Lääketieteen seksismistä kertova “The Rest” oli äänitteenä niin hyytävä, että itseänikin alkoi itkettää ja puistattaa. Meditaation haittavaikutuksia käsittelevä “The Tiniest Suns” ilmestyi tyylikkäässä, monialaisessa Sienna Solstice -lehdessä. Tulossa on paljon lisää.
Fiktiotakin on luettavissa: Limeoncello-lehti julkaisi runollisen migreeniaiheisen raapaleeni “Aura, Aurora“. Kvanttifysiikkaa käsittelevä scifiraapaleeni “Justin’s Eyes” osallistuu Quantum Shorts -novellikilpailuun.
Lisäksi sain vihdoin valmiiksi pitkään työn alla olleen artikkelin lempiaiheestani Internal Family Systemsistä. IFS on siitä epätyypillinen psykoterapia, että sitä voi käyttää jopa yksinään, ilman terapeuttia, ja tuon artikkelin sisältö periaatteessa riittää kertomaan miten. Julkaisin myös uuden ohjatun meditaatioäänitteen, joka voi olla hyödyksi erityisesti traumojen kanssa, sekä lyhyen rentoutushypnosin, jossa pääset lataamaan tietoisuutesi pilveen.
Hiljattain vierailin eräässä podcastissa jutustelemassa chakrojeni kanssa. Tässä vaiheessa moni varmaan kohottaa kulmiaan: eivätkö chakrat ole jokin ihan huuhaajuttu? Niin minäkin aina kuvittelin, mutta useimmat meditaatiota harrastavat joutuvat toteamaan, että fenomenologisella tasolla chakrat ovat erittäin todellisia, mitä sitten fysiologisesti lienevätkään.
Uusi harrastus (taas)
Olen enimmäkseen joutunut hylkäämään viime vuonna aloittamani nauhoitusharrastuksen, samoin kuin alkuvuodesta aloittamani piirtämisen ja vesivärimaalauksen, sillä terveydentilani jatkaa heikkenemistään. Toistaiseksi tilalle on kuitenkin löytynyt jotain uutta, nimittäin tämä söpö kurpitsankuori.
Kalebassikurpitsan kuoret ovat perinteisiä lyömäsoittimia Länsi-Afrikassa, tämä on peräisin Malista ja maalasin siihen dharmapyörän. Sillä voin säestää itseäni mukavasti ja kerrostaloystävällisesti laulaessani sanskritinkielisiä kirtaneita. Huvittaa kirjoittaa tuo virke, mutta tuosta on muodostunut itselleni tärkeä harrastus, ja toivon että saisin pitää sen vielä ainakin jonkin aikaa.
Tällä videopätkällä näet rummun tositoimissa, tosin ääni kuulostaa kohtuullisella mikilläkin paljon napsuvammalta kuin oikeasti.
