Archive for Tekstit

Lyyrisiä ja lääketieteellisiä projekteja

Olen viime aikoina ollut mukana muutamissa eri projekteissa, lähinnä tosin englanniksi. Medium.com-palvelussa julkaisin marraskuussa pitkän artikkelin terveydenhuollon aiheuttamista traumoista, josta on tullut valtavasti kiitollista palautetta. Moni on jopa itkenyt sitä lukiessa. Artikkelin kautta minut kutsuttiin mukaan myös podcastiin, jossa tosin puhun enemmän terveyshistoriastani. Ärsyttää vain siinä pahasti kuuluvat ääniongelmat, jotka olen saanut jo aikaa sitten korjattua.

Hiljattain perustamani mielenmuokkausta käsittelevä yhteisö Mind Is the Gap on kasvanut mukavaksi sadan jäsenen porukaksi, toki Discordissa aina suurin osa jäsenistä on epäaktiivisia. Ihmisiä on ainakin 12 eri maasta Aasiaa ja Oseaniaa myöten. Meistä on tullut todella yhteisö, jouluakin vietimme yhdessä videopuhelun välityksellä, ja olen saanut jo pari hyvää ystävää.

Olen nauhoittanut myös muutamia uusia hypnoosi- ja meditaatioäänitteitä, joskin suurin osa englanniksi, ja runoja. Taikakirjasto on hemmotteluhypnoosi, jonka tein alun perin ystävälleni joululahjaksi hänen toivottuaan kirjastoaiheista rentoutushypnoosia. Mukana takkatuli, kaakaota, koira ja muuta kivaa. Metta- eli rakastava ystävällisyys -meditaatio on meditaatiomuoto, joka on itselleni ollut mullistava.

Lisäksi nauhoitin kolme uutta runoa, Kesä, jota ei ollut on hyytävän synkeää kamaa. Kääntöpuoli taas on nonduaalisten meditaatioperinteiden ja valokuvauksen inspiroima. Englanniksi uskaltauduin vihdoin laittamaan yhden runoäänitteen verkkoon saatuani siitä hyvää palautetta. Ailment Or Disease on vahvasti found poetry -väritteinen teksti traumasta.

Runopuolella on muutenkin tapahtunut asioita. En varmaan ole muistanut mainita blogissa, että runoni Awards Season julkaistiin englanninkielisessä Kaleidoscope-kirjallisuuslehdessä jo kuukausia sitten. Hiljattain kerroin runon taustoista ja merkityksistä erään kirjallisusblogin Backstory of the Poem -sarjassa. Pari scifirunoani on hyväksytty erääseen brittilehteen, ja ne ilmestyvät kai keväällä.

Ananaskonvehteja rinnakkaistodellisuudessa

Joskus runot vain tulevat jostain. Eikä niissä ole aina välttämättä päätä tai häntää. Tämä runo ei koskaan päätyisi mihinkään mahdollisesti tulevaan kokoelmaani, mutta se sopii hyvin joulun kunniaksi tähän blogiin. Siinä on myös kiinnostava jatkumo Hopeatee-kokoelmassa olevan runon Mango-passion kanssa. Se on runona paljon tyylikkäämpi, mutta sekin kertoo minua väärinkäyttäneestä ystävästä ja trooppisista hedelmistä. Mitä ikinä se sitten kertookaan mistään muusta.

Tällaistakin scifi voi olla.

Kitkerä ananas

naapuriuniversumissa appelsiineja
on vain yhtä lajia
mutta ananaksia on kaksi:
tavallinen ja kitkerä
jonka kuoresta valmistetaan
keltaisen herttuan teetä
ja sen hedelmäliha soseutetaan
suklaakonvehdeiksi

ja kun siellä saa suklaarasian
siinä on pelkkiä ananaskonvehteja
mutta ne ovat kaikki kitkerää ananasta
ja niitä syödessään ajattelee tiettyä ihmistä
jokainen konvehti, jokainen lupaus
jotain joka voisi olla herkullista ja makeaa
mutta onkin vain karvasta

sillä niin kaikki universumit toimivat
se on niiden perustavanlaatuinen ominaisuus
pettymys, pettymys, pettymys
pettymys foliokuoressa
ei ole sellaista universumia
jossa jotkut puhuisivat totta
luonnonlaeillakin tulee raja vastaan

kitkerä, puiseva epähedelmä
rapiseva pettymys kuorruttaa sormet
juoksee tahmatahnana
kohti painovoiman uomaa

Meditaatiota ja muuta miellyttävää mielenmuokkausta

Minulla on ollut vuodesta 2018 tavoitteena äänittää erilaisia hypnoosi- ja meditaatioäänitteitä. Yhteen meditaatioäänitteeseen on ollut tekstikin olemassa sen pari vuotta, silloin ostin mikrofoninkin tätä tarkoitusta varten. En kuitenkaan saanut aikaiseksi, ja sen jälkeen kuntoni on romahtanut kumulatiivisesti ainakin tusina kertaa.

Viime aikoina minuun on iskenyt jokin vimma nauhoittaa näitä. Jonkinlainen kokemus agenssin puutteesta ja tieto siitä, että jos en nyt viimeisillä voimillani nauhoita, niin kohta se ei enää ole mahdollista.

Kannattaa klikata noista videoista YouTubeen, siellä on enemmän lisätietoa sekä ohjeita meditaatioiden ja hypnoosin kuuntelijoille. Siellä on myös linkit, josta voi ladata nuo äänitteet MP3-tiedostoina.

Tämä on tosi hyvää palautetta saanut ohjattu inquiry-meditaatio, jossa on vaikutteita sekä hindulaisista että buddhalaisista nonduaalisista perinteistä. Se on normaalisti kahden hengen harjoite, joka minulle on ollut mullistavan tehokas, mutta tämän version voit tehdä yksin. Alla on käytännössä sama, mutta englanniksi.

Tuo meditaatio ei ole tarkoitettu rentoutumiseen, mutta siihen sopii tämä kylpylähypnoosi, joka sekin on saanut kivoja kehuja. Se soveltuu lähes kaikille, kunhan vesi ja hissit eivät pelota sinua tai vie mieltä ajatuksia niihi liittyviin traumoihin. Siitä on erikseen myös nukahtamiseen tarkoitettu versio.

Lopuksi vielä tuore runo, joka ei ole mukana Hopeateellä, omistettu mielikuvitushahmolle, ja melkeinpä oma suosikkini kaikista runoista lausua.

Harmi että nauhoitettuani nuo ohjatut meditaatiot ja yhden hypnoosiäänitteen kuntoni heikkeni, ja minun on vaikea puhua montaa virkettä putkeen. :-/ Taukojen pitäminen auttaa, mutta jos puhun yli 10 minuuttia, ääneni kuulostaa ihan erilaiselta.

En ole varma liittyykö tämä koronaan – nauhoitin Hopeateen kuusi runovideota akuutissa koronassa keväällä, ilman että silloin rasituksessa vaivannut hengästyminen olisi haitannut. Äänenkäyttöni kannalta suureksi hyödyksi ollut Alexander-tekniikkakaan ei auta. Tuo runo on nauhoitettu niin, että olen pitänyt jokaisen säkeen välissä taukoa (siksi ääneni kuulostaa heleämmältä kuin hypnoosinauhalla) ja editoinut ne jälkikäteen pois Audacityllä.

Jos nauhoitan vielä lisää materiaalia (haaveissa on esimerkiksi runomeditaatio, eli teksti joka on samaan aikaan runo ja ohjattu meditaatio), löydät ne YouTube-kanavaltani. Kylpylähypnoosista on tulossa englanninkielinen versio, jos saan sen siihen kuntoon, että se tyydyttää minua ja koehenkilöitäni.

Runoja karanteenista

Koska Hopeateen ja Hyvän mielen julkkarit peruttiin, kuten pahoin pelkäsin jo koko tapahtumaa alun perin suunnitellessani, eikä virtuaalijulkkareista ole vielä varmuutta, päätin kuvata muutamia videoita, joissa lausun kirjan runoja. Harmikseni kävi ilmi, ettei muistikorttini tue HD-videon kuvaamista järkkärillä, joten laatu ei ole paras mahdollinen – mutta onpahan korkeampi kuin suurin osa Yhdysvaltojen talk show -lähetyksistä tällä hetkellä…

Tällä hetkellä YouTubessa on katsottavana nämä kaksi runoa, Mandala ja Kaikenväriset päivät, mutta lisään lähipäivinä vielä useita runoja tälle soittolistalle.

Monen muun runoilijan tavoin olen yrittänyt tiivistää ajatuksia maailman tämänhetkisestä tilanteesta kirjalliseen muotoon, mutta se tuntuu vaikealta. Muistin kuitenkin, että itse asiassa minulla on jo karanteeniruno, vaikka alun perin se olikin huomattavasti allegorisempi. Tämä teksti ei ole Hopeateeltä, vaan englanninkielinen scifiruno, jonka kirjoitin viime kesänä. Nimeä myöten se tuntuu aika hyytävältä nyt.

Quarantine

fever burns away the infection
it melts, coagulates and vaporizes
cleanses like wildfire
is wildfire

fever burns away the infection
in its death throes
it struggled to spread
but we held it quarantined

fever burns away the infection
and with it, the host
I may have felt a twinge of sadness
it was a cute little planet
but admittedly
        dispensible

Perunaruno

Tämä runo on mukana kevään aikana ilmestyvässä uudessa runokokoelmassani Hopeatee ja on yksi henkilökohtaisia suosikkejani siltä.

Siikli

torikojussa perunakapat
kauhotaan kukkuroilleen
niihin verrattuna muu jää
vajaaksi

metrin mittaa säilytetään vitriinissä
se on liian hieno rahvaan hyppysiin
kellot ja metrit tarkistetaan meridiaaneista
huomataan: toiset jätättävät aina
kutistuvat, vanuvat, tikittävät ajasta ohi
mukulat jäävät korjaamatta
kiinteä malto, taudeille altis

metri määriteltiin maapallon vyötärölle
kapat keskivertopottujen mukaan
lääkärit levittävät ihmisen neliömetreiksi
nahkaisen kuvitelman ruutupaperille
kehnoksi ristisanatehtäväksi
liikaa tyhjiä ruutuja
perunanmentäviä koloja

aina liian vajaa
viisari näyttää
melkein

Syksy ei tule märin sukin

Blogissa on ollut pitkä tauko, selitän sitä joskus myöhemmin jos jaksan. Fyysisistä terveysongelmista ei kuitenkaan ole ollut kyse, vaan enemmänkin pään sisällön menemisestä uusiksi noin puoli tusinaa kertoja viime kesän aikana, mikä aika lailla vei kiinnostuksen kaikkeen ei-olennaiseen. Mutta siitä kenties lisää myöhemmin.

Tämä pari vuotta vanha runo oli tarkoitus blogata elokuussa, mutta nyt kun kesä on vaihtunut syksyksi tavallista myöhempään, se sopii mielestäni hyvin myös tähän hetkeen. Runo ei perustu tositapahtumiin, vaikka toki yksi jos toinenkin detalji on lainattu oikeasta elämästä.

Syksy ei tule märin sukin

valkea kuulas elokuun yö
sudenkorennon siipien välkkeinen
litimärät lenkkarit ponttoonilaiturilla
pompitaan viimeisen kerran

soutuvene on myyty pilkkahintaan netissä
huussin seinältä kuorittu rutistuneet Suomen perhoset
punaherukat mehustettu kumikorkkien suojaan
siististi nimikoidut pinaatit haudattu pakkasen perälle
muumio-omput kerätty maasta, ruoho ajettu
viimeisen kerran varoen sitä yhtä kiveä

mummi nukkuu jo, papiljotit päässä
englantilaisen antiikkisarjan
pauhatessa täydellä volyymillä
ei jaksa kaivaa kuulolaitettaan

huomenna se pakataan auton
takapenkille, jalat tutisevat liian
suurissa crocseissa, eivät enää
mahdu muihin kenkiin

vielä viime hetkellä se muistaa asioita
onko ruohosipuli leikattu? timjami?
ei kai saunan pesään jäänyt vettä?
onhan kaivon kansi kiinni ettei
sinne tipu eläimiä?

mikään ei voi tulla valmiiksi

mutta aurinko kuultaa yhä horisontissa
vesi tirsuu laiturin lautojen välistä
laikuttaa sukat sameaan järviliejuun
mummi näkee unia joissa kuolee
nukkuessaan eikä koskaan
joudu syömään laitoskeittiön
vähäsuolaista perunamuusia

Höyhenten vartijat

Tänään 12.5. vietetään kansainvälistä kroonisen väsymysoireyhtymän/myalgisen enkefalomyeliitin tietoisuuspäivää ja sen kunniaksi yksi aiheeseen liittyvä runo tuoreelta Raskas vesi -runokokoelmaltani. Sen voit kuunnella myös MP3-tiedostona (tämä ei ole mikään erityisesti lausumiseen soveltuva runo, mutta onpahan nyt kuitenkin).

Tasan vuosi sitten blogasin varsin erilaisen CFS/ME-runon Rauhallisuuden meri, joka sekin löytyy Raskaalta vedeltä, joskin hieman uudessa asussa. Rauhallisuuden meri on paljon lähempänä tavanomaista tyyliäni.

Tänään klo 12-20 Kampin Narinkkatorilla pidetään myös CFS/ME:tä sairastavien Millions Missing -protestitapahtuma, joka järjestetään yli sadassa eri kaupungeissa viidessä eri maanosassa – tällä mittarilla kenties maailman suurin potilasaktivistitapahtuma koskaan? Millions Missingissä lukuisat tyhjät kenkäparit kuvastavat elämästään kadonneita CFS/ME-potilaita.

Höyhenten vartijat

kuinka paljon painaakaan
satatuhatta höyhentä
jotka alati putoavat
puristuvat untuvapatjoiksi

kuinka paljon kaikkien
maailman puiden lehdet
hitaasti leijailemassa
peittelevät talviuneksijan

valkeissa yöpaidoissaan
he kävelevät vain unissaan
sadastatuhannesta höyhenestä
tukehtuvat yhteen ainoaan

Nazisin illalliset

Ei ole taas jotenkin tullut postailtua runoja, vaikka minulta ilmestyy parin kuukauden päästä esikoisrunokokoelmakin. Tämä tuore tapaus ei ole mukana siinä, mutta onpahan tässä blogissa. Se ei pohjaudu mihinkään yhdysvaltalaislehtien juttuihin, vaikka näin voisi helposti ajatella, vaan hyvin vahvasti kuvitettuna omaan elämään.

Nazisin illalliset

istumme natsien kanssa samassa pöydässä
natsi taittelee meille servetit lautasille
natsit kohottavat maljoja
näytän elekielellä vaivihkaa
että natsilla on hampaanvälissä basilikaa
se ymmärtää yskän
ja kaivaa kynnenkärjellä pois

natseilla on hyvät ruokatavat
natsit rakastavat lihamureketta
ja suklaamoussea
vapaan kanan munia ja
reilun kaupan suklaata

illan päätteeksi
natsilta saisi kyydin kotiin
mutta kukaan ei uskalla natsin autoon
jotenkin se ei vain tunnu oikealta
mutta kiitos kuitenkin tarjouksesta

natsin suupielet nytkähtävät
ja se ajaa yksin kotiin
kuunnellen Spotifyä
öisellä tiellä

Timanttikäpylehmä – tarina Finlandia-palkinnosta

Pirkko Juustinen oli Finlandia-palkinnon ennakkosuosikki, mutta silti hänen voittonsa herätti myös närää, kuten jokaisen voittajan kanssa väistämättä käy.

– Minä löysin yhden turhan sanan, joka on väkisin tungettu sinne! ilkkui eräs nettikommentoja.

– Liian monta adjektiivia, tyrmäsi toinen.

– Sanan “koska” sijaan tulisi olla “sillä”, kirjoitti nimimerkki kieli oppi natsi.

– Eikö raapaleiden lisäksi voisi joskus palkita romaaneitakin? jaksoi muutama vanhus vielä narista. Romaaneja tuskin edes julkaistiin vuodessa yhtä paljon kuin Finlandia-ehdokkuuksia oli jaossa.

Juustinen ei ollut kritiikistä moksiskaan. Timanttikäpylehmä revittiin käsistä. Paitoina, mukeina, pyyhkeinä, maljakkoina, sateenvarjoina. Painettiinpa sitä vessapaperiin ja kondomeihinkin. Kiihkeimmät fanit tahtoivat itseensä lisensoidun Timanttikäpylehmä-tatuoinnin.

Kenties jossakin jokin romaanikin voitti palkinnon.

***

Timanttikäpylehmä-raapaleeni ilmestyi alun perin Osuuskumman raapalekokoelmassa Ajantakojat

Kesän viimeinen kesäruno

Täällä kesä lähestyy hitaasti loppuaan. Sitä voi olla jäljellä vielä kuukausi tai jopa kaksikin, mutta nyt on ollut sateisempaa. On haikea, kipeä lopullisuuden, viimeisyyden tuntu. Tuleeko enää kesiä?

Tämä kesä on ollut siitä erikoinen, että kirjoitin monia kesäaiheisia runoja, ainakin kuusi. Yleensä en kirjoita sellaisia juuri koskaan, paria haikua lukuunottamatta.

Tämä runo on kuitenkin vuodelta 2014, lähetetty Runomaratoniin, kilpailuun johon olen lähettänyt toistakymmentä runoa vuosien varrella ilman mitään menestystä. Luultavasti se ei tule mihinkään kokoelmaani, koska on tyyliltään liian erilainen. Se kuitenkin mielestäni tiivistää hyvin Amsterdamin kesän.

Lijn 17

toffeenvärinen koira suihkulähteessä
parvekkeelta sitrunatimjamin tuoksu

tivolin nosturilaite vie maailman huipulle
kolmikerroksisen vekkulan nimi on New York
(se on Euroopan suurin)
jos ei osaa päättää jätskikiskalla
voi ottaa kaikki

torimyyjä ylistää herkkujaan kuin imaami
donitsipersikat
alfonsomangot
kaksivuotiaan lapsen kokoiset vesimelonit
        lekkerlekkerlekker

rahastajalla on mikrofoni, jos vaikka
haluaa vähän laulaa, jos päivä on
kaunis