Cripspiraation ja paternalismin mekka

Briteissä on monessa asiassa huomioitu vammaisten asiat yllättävän hyvin ja esim. lehteä lukiessa saattaa törmätä pyörätuolimainokseen, mikä hämmentää, kun sellaisia ei Suomessa juuri näe (syynä kai se, että useimmat Suomessa saavat pyörätuolinsa ilmaiseksi – jos siis syynä on diagnoosi, jonka Kela tunnustaa, mikä ei ole itsestäänselvyys), mutta monessa suhteessa ollaan ihan retuperällä edelleen.

Brittiläinen ableismi ei ole niinkään syrjintää ja esteettömyyden unohtamista, vaan aivan häikäilemätöntä cripspiraatiota. Lehdessä oli juttu jostain liikenaisten palkintogaalasta, joissa “woman of courage” -palkinnon oli voittanut nainen, jonka kasvoille oli heitetty happoa ja jonkin muun “woman of x” -palkinnon saaja oli halvaantunut nainen, joka pyöräili jonkin mantereen läpi tms. Toki myös perinteistä syöpälapsi/aikuinen-cripspiraatiota löytyi runsain mitoin.

Toki myös paternalismi ja patriarkaalisuus kukoistavat. Britithän rakastavat häitä, varmaan koska se on hyvä tilaisuus tehdä naisista nättejä pikkunukkeja, jotka luovutetaan eteenpäin kuin sievät siirtoelimet. Jokaisessa hotelliksi itseään kutsuvassa romahtamisen partaalla olevassa viktoriaanisessa tönössäkin mainostettiin joulutarjousten lisäksi hääpaketteja.

Keskiverto-brittihäät maksavat yli £19 000 (Suomessa sentään alle kymppitonnin, mielestäni sekin posketonta). Lehdessä oli juttu erään pariskunnan häistä, jotka kuin ihmeen kaupalla maksoivat vain 2 500 puntaa (jösses, uskomatonta). Lisäksi oli paljon muita hääjuttuja, joissa listattiin mm. se, kuka morsiamen luovutti puolisolleen. Ei ollut kaukana, että lentokoneen oksennuspusseille olisi löytynyt käyttöä.

Nyt on taas tätä puolta vatvottu sen verran, että ehkä nyt lähiaikoina yritän keskittyä enemmän kirjoittamisen pohdiskeluun. Loppuun kuitenkin vielä quotti cripspiration-blogista:

“Coworker said she saw a blind man trying to find his service dog’s poop so he could pick it up. She said that witnessing this experience taught her that she didn’t realize how lucky she has it. Yeah, someone picking up their dog’s shit is a real inspiration.”

Tuesday, October 26th, 2010, by Maija Haavisto and is filed under "Matkat, Media, Vammaisasiat, asenteet, britannia, cripspiraatio, feminismi, häät, juhlat, julkinen keskustelu, kela, palkinnot, paternalismi, patriarkaalisuus, perinteet, pyörätuolit, suomi, turhautuminen". You can leave a response here, or send a Trackback from your own site.