Tarkoituksella jätetty (melkein) tyhjäksi

Tänään tulee täyteen puoli vuotta siitä, kun muutin Helsingistä Amsterdamiin. Olin pitkään suunnitellut julkaisevani tänään pitkän ja seikkaperäisen tekstin, joka vastaisi kysymykseen “Miksi?” ja toki myös siihen toiseen, että onko täällä nyt sitten ollut niin hienoa kuin ajattelin.

Kirjoitinkin jo sellaisen tekstin, yli 500 sanaa, mutta se tuntui jotenkin, en tiedä, se ei vain ollut hyvä. Se ei tavoittanut sitä, mitä lähdin hakemaan. Ehkä julkaisen sen joskus myöhemmin kun keksin, että miten saan sen muokattua oikeanlaiseksi.

Vastaan joka tapauksessa toiseen kysymykseen. Kyllä, oikeastaan hienompaakin. Jos ei lasketa paperitaisteluita, byrokratiaa ja muuta säätöä, niin negatiivisia asioita on tullut vastaan hyvin vähän. En tosin ajatellut joutuvani tekemään kahdeksan tunnin matkoja lääkäriin, mutta seuraavan (ensi maanantaina) pitäisi toivottavasti olla viimeinen.

En ole ikävöinyt Suomeen kertaakaan. Ihmisiä kyllä, mutta en Suomea. Hyvä niin, vaikka kai sitä voisi ajatella, että pieni kaipauksenpoikanen voisi tehdä hyvääkin. Mutta tämä ei ole kaukosuhde, meidän välillämme ei ole ainakaan tällä hetkellä mitään. Paitsi paljon kilometrejä.

P.S. Saatuani tänään yhden terveysaiheisen aikakauslehtiartikkelin valmiiksi olen vapaa deadlineistä ensimmäisen kerran en edes muista miten pitkään aikaan. Ei ehkä pitkä ilo, mutta onpahan kuitenkin.

Kommentoi
Name and Mail are required