Onko Obamalla väliä?

Jos joku ei ole huomannut, Jenkeissä on pian presidentinvaalit. Mieheni ja moni muu on sitä mieltä, että vaalit ovat pelkkää nukketeatteria ja on ihan sama, kumpi voittaa. Joka tapauksessa voittaja on ennen kaikkea suuryritysten ja sotateollisuuden marionetti, Israelin bestis ja sananvapauden vastustaja. Onhan se toki näinkin. (Eikä miljoonilla kansalaisilla ole äänioikeutta ollenkaan, koska kannattaisivat kuitenkin vääriä ehdokkaita.)

Obamalle myönnetty Nobelin rauhanpalkinto oli huono vitsi, vaikka niin oli tietysti Martti Ahtisaarenkin (joka on mm. kaupannut aseita sotaakäyviin maihin) ja monen muun voittajan. Silti hän on saanut aikaan ainakin jotain. Tietenkin Obamacare, eli terveydenhuollon ja ennen kaikkea sairasvakuutuksen uudistus, jota tosin vastustaa enemmän ihmisiä kuin kannattaa ja se on käsittääkseni yhä vaarassa kaatua.

Obama on tehnyt paljon myös homojen oikeuksien puolesta: ilmoittanut kannattavansa homoliittoja ja poistanut armeijasta Don’t ask don’t tell -politiikan, eli armeijassa saa nyt olla avoimesti homo – joitain samaa sukupuolta edustavia pareja on jopa sittemmin vihitty armeijan tiloissa. Moni on sanonut, ettei olisi voinut vielä pari vuotta sitten uskoa, että tällaista todella tapahtuisi.

Harva on kuullutkaan siitä, mutta Obama kirjoitti kirjeen eräälle aktivistille aiheesta krooninen väsymysoireyhtymä eli myalginen enkefalomyeliitti, se hengenvaarallinen neurologinen infektiosairaus, jota minäkin sairastan. Obama lupasi yrittää kasvattaa sairauden tutkimusprioriteettia. Tällä hetkellä tilannehan on se, että CFS saa murto-osan esimerkiksi MS-taudin saamista tutkimusmäärärahoista, vaikka on viisi kertaa yleisempi ja kaiken lisäksi ainakin osittain tarttuva tauti.

En tiedä, miten paljon Obaman lupaus tässä asiassa vaikuttaa, mutta symbolinen merkitys on valtava. Yhdysvaltojen presidentti ei ole juuri koskaan ottanut kantaa yksittäisiin sairauksiin lukuunottamatta syöpää. Britanniaa lukuunottamatta CFS:stä tai ME:stä ei ole käytännössä kukaan poliitikko puhunut. Ja nyt Yhdysvaltain presidentti lupaa yrittää auttaa. Vau.

Presidentti on toki paljolti myös esikuva ja siinä Obama on hyvänä puhujana ja sympaattisen oloisena tyyppinä toiminut taitavasti. Hän on samaan aikaan rento ja elegantti, maanläheinen ja karismaattinen. Jos Obama sanoo, että haaveistaan voi tehdä totta, siihen tekee mieli uskoa. Paskempiakin valheita on.

Itse vaikutuin myös siitä, että Obama osaa myös ainakin vähäsen viittomakieltä: hän oli viittonut ASL:llä vastauksen kuurolle pojalle, joka kehui häntä.

Kommentoi
Name and Mail are required