NaNot nanottu

NaNoWriMo on tältä vuodelta valmis, reilu 50 000 sanaa ja tarina valmistui eilisiltaisessa miitissä. Palsamoidusta tuli vähän synkkä ja paatoksellinen romaani, pitää nyt editointivaiheessa saada sinne enemmän lohtua, ironiaa ja valonpilkahduksia. Sikojen kasvatusta, puutarhanhoitoa ja pakanapiknikkejä kyllä löytyy ja yksi kappale syklotronejakin.

Valmistumisen juhlimiseen on varattu pöytä libanonilaisessa all you can eat -ravintolassa. Röyh.

Eräs ystäväni totesi, että otan NaNoWriMon kauhean vakavasti (kun valittelin, että en olisi halunnut muuttaa T3-kilpirauhashormonin annosta sen aikana – onneksi tällä kertaa mitään ongelmia ei tullut). Nauratti. Minusta joillain muilla on lähtenyt lapasesta NaNon kanssa, mutta ei kyllä minulla.

Enkä nyt puhu vain teistä nimeltämainitsemattomista kirjoittajablogaajista vaan niistä, jotka pitävät kesälomansa marraskuussa kirjoittaakseen kolme NaNoa, näkevät painajaisia jos eivät saa kirjoitettua 5 000 sanaa päivässä, kutsuvat perheenjäseniään NaNo-hahmojen nimillä ja ovat menossa kirjassaan mainittuihin kuvitteellisiin kauppoihin tosielämässä. :-P Mutta eipä saisi dissata, varmaan monen mielestä minulla on moni asia lähtenyt lapasesta.

Nyt pitäisi puuttua tuohon karseaan rästitöiden pinoon. Ja paljon muitakin töitä, jotka eivät vielä ole rästissä. Kolumni (jonka aiheen vaihdoin jo kerran ja sitten vaihdoin takaisin), juttuehdotuksia, valokuvien editointia, nettisivujen päivityksiä…

Lastenkirja olisi kohta lähdössä kustantajille. Sitten voi jännätä sitä, näytelmää (joka on erään kaupunginteatterin johtajan luettavana) ja tietokirjan apurahaa. Toivottavasti tulisi lisää ylämäkiä tähän vuoristorataan. Tiedossa on myös kaksi sovittua mediaesiintymistä sekä 4.12. supermielenkiintoinen juttukeikka, jonka tekemistä olen odottanut kuukausia.

On vain niin hirvittävän vaikea jaksaa tehdä mitään. Viimeisimpien elinvaurioiden (noin kolme viikkoa sitten) jälkeen ei ole ollut yhtään hyvää päivää. Tiedä tuleeko niitä enää?

Loppuun vielä pari viikkoa vanha NaNo-quotti Lukuhoukalta:

Minun käsikseni vilisee ihmisiä, ja heitä kaikkia kuvataan “erittäin kauniiksi”. Alkaa kuulostaa paranormaalilta romanssilta. Ilman romanssia ja paranormaalia.

9 Responses “NaNot nanottu”

  1. Dee says:

    Hahhah, lapasesta taitaa lähteä yhdeltä jos toiselta, vähän kaikilta, ainakin jos mittakaavaa vähän pienentää. Viittaan mm. itseeni kun menin ostamaan niitä kuiturastoja jotta minulla olisi jotakin fyysistä hahmostani.
    Ja sitten: miksi Nanoa ei saisi ottaa vakavasti?

    Mutta hyvä sinä. Tsemppiä sinne.

    • Minusta tuo kuiturastojen ostaminen on hyvin ymmärrettävää vielä. Se ei kuitenkaan ole käsittääkseni ihan hillitön investointi ja niille löytyy varmaan jokin käyttö vielä joskus, joko itsellesi tai jollekin kaverillesi. Eri asia jos alkaisi huutaa eBaysta jotain Fabergen pääsiäismunia vain siksi, että jokin hahmo niistä tykkää. :-P

  2. Lukuhoukka says:

    Erittäin kauniiksi kuvailluista ihmisistä saa enemmän sanoja kuin pelkästään kauniiksi kuvailluista. :) Onnea nanon valmistumisesta! Lainasin muuten yhden tietokirjasi, kun se tuli töissä vastaan. En tiedä ehdinkö lukea sitä, mutta ainakin vilkaisen.

    • Mutta erittäin kauniiksi kuvailemisesta saa tosi vähän sanoja vcerrattuna sellaiseen jokaisen ihastuttavan pisaman ja hurmaavan ihohuokoesen kuvailemiseen. ;-P

      Kiitos. Mikä kirja? Ihmiset aina sanovat “sun kirja” ja sitten eivät kerro mikä. (Mieheni tosin väittää, ettei koskaan tajua mistä omasta kirjastani itse puhun…)

  3. Lukuhoukka says:

    Totta.

    Kommenttini olikin vähän hölmö, olisinhan voinut nimenkin mainita. “Hankala potilas vai hankala sairaus.” Luen todella, todella vähän tietokirjoja, en melkein koskaan. Nyt kuitenin lainasin pinon eri aiheista.

    • Näin tietokirjahulluna on vaikea ymmärtää, miten joku lukee, mutta ei lue tietokirjoja! Jos et ehdi/jaksa lukea kirjaani kokonaan, lue ehdottomasti 1. luku ja katso siitä sairausosuudesta, löytyykö sieltä jotain mitä on itsellä tai kaverilla tai perheenjäsenellä (tai jonka olet aina halunnut laittaa seuraavan romaanisi henkilölle…)

  4. Ahmu says:

    Heh, olen ollut pari päivää kipeänä, mutta kun mainitsetkin elinvauriot ja kilpirauhaset, niin muistaa taas laittaa täällä suunnalla realiteetit kohdalleen ja lopettaa vikiseminen.

    Onnea nanon valmistumiseen. Homma voi tosiaan lähteä lapasesta, mutta onneksi jotain järjenhiveniä on vielä tallella sen suhteen miten hulluihin suorituksiin yrittää. En esimerkiksi itse usko, että lähtisin tavoittelemaan kuukauden aikana yli 100 000 sanaa, vaikka tiedän että ehtisin. En usko, että se olisi enää hirveän kivaa tai terveellistäkään…

  5. E.K says:

    Onnea nanon valmistumisesta :)

Kommentoi
Name and Mail are required