Hyvä vs. huono kehitysvammainen
Ylellä on tulossa parin viikon päästä A2-kehitysvammaisilta. Itsehän ehdotin vammaisiltaa jo vuonna 2010 (varmasti sitä on moni muukin ehdottanut). Koska itse olen vammainen mutta en kehitysvammainen ja vammaisia yleisesti on paljon enemmän, olisin toivonut ennemmin yleistä vammaisiltaa. Kehitysvammaisilta on toki sekin hyvä juttu.
Erityisen hienoa on, että ohjelman juontavat kehitysvammaiset itse. He ovat mukana keskustelussa, ei vain niitä joista muut ihmiset keskustelevat, kuten kehitysvammaisten ja esimerkiksi autistien osa on perinteisesti ollut.
Ohjelmaan liittyvä kommentti Ylen sivuilta:
“En ottaisi naapurikseni kehitysvammaista, ainakaan jos vammansa vuoksi huutaisi tai aiheuttaisi kovaa meteliä. Rauhallinen vammainen ei minua toki häiritsisi.”
Miltähän kommentti kuulostaisi, jos vaihtaisin siitä kaksi sanaa (toisen kahdesta eri kohtaa).
“En ottaisi naapurikseni suomalaista, ainakaan jos alkoholin vuoksi huutaisi tai aiheuttaisi kovaa meteliä. Rauhallinen suomalainen ei minua toki häiritsisi.”
Minusta paljon mielekkäämpi näin. On varmasti meluisia kehitysvammaisia, mutta on paljon enemmän meluisia ei-kehitysvammaisia. Erityisesti runsas alkoholin käyttö tuppaa aiheuttamaan meluisuutta vammattomilla ihmisillä. Myös ikä vaikuttaa: esimerkiksi alle yksivuotiaat usein huutavat ja aiheuttavat kovaa meteliä.
Tässä kommentissa oletusarvoinen tila on nimenomaan se meluisuus. “En ottaisi… paitsi jos se olisi rauhallinen, niin voisin ottaa.”
Kehitysvammaisuutta aiheuttaa kymmeniä erilaisia tiloja. Osa on geneettisiä, osa syntyy esimerkiksi raskausajan vaurioina. Kehitysvammaisuuden aste vaihtelee, eli käytännössä ihmisen älykkyys. Puhutaan lievästä kehitysvammaisuudesta ja syvästä kehitysvammaisuudesta.
Moniin kehitysvammaisuuden muotoihin kuuluu myös muita oireita tai ominaisuuksia, esimerkiksi geneettisiin häiriöihin liittyy usein tietynlaisia kasvonpiirteitä, Downin syndrooman tapaan. Lisäksi voi olla esimerkiksi näkö- tai kuulovamma, autismia ja epilepsiaa.
(Ja CP-vammahan ei ole kehitysvamma lainkaan, vaikka se voikin esiintyä kehitysvamman kanssa!)
Kehitysvammaisilla ihmisillä on kuitenkin myös paljon yksilöllisiä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä siinä missä muillakin. Usein kehitysvamma syntyy yhden tai muutaman geenin mutaationa, Downin ja joidenkin muiden tapauksessa kokonaisen kromosomin. Ihmisellä on kuitenkin noin 20 000 geeniä ja 46 (muuta) kromosomia, puhumattakaan ympäristön (ja epigenetiikan) vaikutuksista. Paljon jää siis tilaa yksilöllisyydelle.
Kehitysvammaisuuteen liittyy vahvasti kaksi päästereotypiaa. Toinen, yleisempi, on ihana aurinkoinen Down-ihminen, joka sulostuttaa kaikkien elämää. Se toinen on pelottava häirikkö, josta tuokin ylempi kommentti muistuttaa. Molemmissa näissä stereotypioissa on ongelmansa, vaikka kumpikin voi perustua myös todellisiin ihmisiin.
Näistä kahdesta stereotypiasta syntyy helposti vastakkainasettelu: hyvä kehitysvammainen ja huono kehitysvammainen. Se on itse asiassa yllättävän sama kahtiajako kuin miten muutkin vammaiset nähdään. Hyvä vammainen (iloinen ja inspiroi kaikkia, ei valita). Huono vammainen (katkera, kärttyinen, valittaa).
Vammaisten, kehitysvammaisten tai muidenkaan, tehtävänä ei ole inspiroida tai opettaa ketään, meillä ei ole velvollisuutta olla positiivisia. Vaikka erilaisuus onkin rikkautta ja tekee hyvää kaikille, meillä ihmisinä ei ole sen ihmeempää “tehtävää” elämässä kuin muillakaan.
Onneksi nykyään on myös kehitysvammaisia julkkiksia, jotka murtavat stereotypioita, kuten huippusuosituksi noussut Pertti Kurikan nimipäivät -bändi, joka on mukana myös A2-illassa. (Tämä bändi lienee esimerkki meluavista kehitysvammaisista, mutta eivät hekään siellä seinäsi takana heitä keikkaa.)
Tuohon naapurikommenttiin liittyy vielä se perinteinen, lähes kaikkia vähemmistöjä koskeva ajatus, että vähemmistön edustaja on ihan OK, kunhan se a) ole naapurissa b) vähemmistön edustajuus ei näy c) ei pidä melua itsestään. Kunhan sitä ei tarvitse ajatella.
Täältä Hollannistahan löytyy mm. useita kehitysvammaisten asuinpaikkoja maan kalleimmalta paikkakunnalta. Kulttuuritarjonnan yms ansiosta tällaisten paikkojen katsotaan ennemminkin nostavan asuntojen arvoa.
