Archive for December, 2020
Ananaskonvehteja rinnakkaistodellisuudessa
Joskus runot vain tulevat jostain. Eikä niissä ole aina välttämättä päätä tai häntää. Tämä runo ei koskaan päätyisi mihinkään mahdollisesti tulevaan kokoelmaani, mutta se sopii hyvin joulun kunniaksi tähän blogiin. Siinä on myös kiinnostava jatkumo Hopeatee-kokoelmassa olevan runon Mango-passion kanssa. Se on runona paljon tyylikkäämpi, mutta sekin kertoo minua väärinkäyttäneestä ystävästä ja trooppisista hedelmistä. Mitä ikinä se sitten kertookaan mistään muusta.
Tällaistakin scifi voi olla.
Kitkerä ananas
naapuriuniversumissa appelsiineja
on vain yhtä lajia
mutta ananaksia on kaksi:
tavallinen ja kitkerä
jonka kuoresta valmistetaan
keltaisen herttuan teetä
ja sen hedelmäliha soseutetaan
suklaakonvehdeiksi
ja kun siellä saa suklaarasian
siinä on pelkkiä ananaskonvehteja
mutta ne ovat kaikki kitkerää ananasta
ja niitä syödessään ajattelee tiettyä ihmistä
jokainen konvehti, jokainen lupaus
jotain joka voisi olla herkullista ja makeaa
mutta onkin vain karvasta
sillä niin kaikki universumit toimivat
se on niiden perustavanlaatuinen ominaisuus
pettymys, pettymys, pettymys
pettymys foliokuoressa
ei ole sellaista universumia
jossa jotkut puhuisivat totta
luonnonlaeillakin tulee raja vastaan
kitkerä, puiseva epähedelmä
rapiseva pettymys kuorruttaa sormet
juoksee tahmatahnana
kohti painovoiman uomaa
