Archive for March, 2021
Uusi harrastus
Olen tehnyt digitaidetta pitkään, ASCII-kuvia jo vuodesta 1997, ja 2000-luvun alussa tein paljon digimaalauksia, pikselitaidetta ja jonkin verran muutakin, esimerkiksi valokuvamanipulaatioita, fraktaalitaidetta ja saumattomia generoituja tekstuureja. Akryyliväreillä maalaamisen aloitin muistaakseni 1999.
Koko tämän ajan olen kuitenkin ollut sitä mieltä, että en osaa piirtää. Olen yksi maailman parhaita ASCII-taiteilijoita, mutta koin että en osaa piirtää. Nuo ovat kaikki ihan eri asia, ne ovat enemmän kuvien “rakentamista” kuin piirtämistä. Demoskenessä, jossa olin aktiivisesti mukana, ei myöskään sinänsä piirretty. Grafiikkakilpailuihin laitettiin digitaalista taidetta. Joihinkin kilpailuihin pystyi osallistumaan myös muulla taiteella, mutta esimerkiksi lyijykynäpiirros ei “kuulunut” sinne.
Tammikuun lopussa ystäväni sai suostuteltua minut kokeilemaan piirtämistä, vaikka arvelin saavani aikaan vain tikku-ukkoja. Piirsin kaksi ihmishahmoa, ensimmäisen päästäni, toisen mallikuvasta jooga-asanasta. Ne näyttivät ihan järkeviltä, joten lopulta suostuin piirtämään ystäväni. Mallina minulla oli mössöinen ja huonosti valaistu Zoom-kuvankaappaus, kun ystäväni ei suostunut lähettämään muuta kuvaa. Lopputuloksesta tuli kuitenkin yllättävän järkevän näköinen.
Sittemmin olen kokeillut useaan kuvaan myös vesivärejä, vaikken niiden kanssa kovin taitava olekaan. Vesiväreillä maalaaminen on hirveän kivaa, ne ovat melkeinpä lyijykynän vastakohta niin visuaalisesti kuin teknisestikin. Ne ovat siinä mielessä kivemmat kuin akryylit, että niillä voi maalata vaikka pari minuuttia putkeen, akryyleillä ei, ja siksi en ole maalannut akryyleilla useaan vuoteen.
Tässä on eräs toinen ystäväni, muotokuva numero 7. Hiuksiin en ole kovin tyytyväinen, mutta silmälasit onnistuivat tosi hyvin.
Muotokuva 8. on sama ihminen kuin kuvassa 1, mutta sain paremman mallikuvan. Siinäkään ei tosin ole koko kasvot, joten päätin kokeilla vesiväreillä yhtä juttua, ja piirtää parran vasta sen jälkeen. No, vesiväriyritelmä ei oikein onnistunut, mutta itse muotokuva näyttää varsin kivalta ilman partaakin, etenkin nenä onnistui hyvin.
Hämmentää, että olen saanut kahdessa kuukaudessa aikaan kahdeksan muotokuvaa, vaikka olen ollut huonommassa kunnossa kuin koskaan, ja piirtäminen uuvuttaa vielä lisää. Seuraavaksi aikeissa on piirtää muutakin kuin muotokuvia, kesken on esimerkiksi kuva, jossa on eläimiä ja esineitä.
Oikeasti ajattelin tammikuussa, että lopputuloksesta tulisi lähinnä tikku-ukkoja… Kaikkea sitä ihminen itselleen uskottelee.
(Tämä WordPress-ulkoasu on muuten tosi ongelmallinen jos postaukseen yrittää asetella useita eri kuvia, argh. CSS:ssä on jotain vikaa, niin kuvien asettelua ei voi oikeasti määritellä siten kuin pitäisi.)