Kirjoituksia aiheista trauma, dissosiaatio, väärinkäyttö ja Britney Spears

Tämä vuosi on ollut todella, todella kummallinen, ja aina kun olen yrittänyt kirjoittaa siitä blogiin, on tapahtunut uusia kummallisuuksia. Lisäksi voimia on ollut erittäin vähän. Nyt kuitenkin jotain, ehkä myöhemmin lisää.

Fiktiota en ole kirjoittanut pariin vuoteen, koska siihen ei riitä enää voimat. Tosin nyt on jotain pienoisnovelli-ideoita, ja olen kirjoittanut pari scifirunoa, joita voisi pitää fiktiona, sen verran narratiivisia ne ovat. Mutta alkukesästä runoja alkoi syntyä. Paljon. Kirjoitin runoja ahkerasti myös lopputalvella, esim. helmikuussa yli 60, mutta ne olivat lähes kaikki tosi huonoja. Sen hetkinen ylionnellinen mielentila ei ollut paras mahdollinen runojen kirjoittamiseen.

Alkukesästä koin kuitenkin suuria kognitiivisia muutoksia, kiitos meditaation, ja niiden ansiosta runojen kirjoittaminen sujui paremmin kuin koskaan. Tyylini muuttui melko paljon, ja siistä syystä kielikin vaihtui englantiin. Tuntuu, että yli 30 vuoden runoilun jälkeen olen vihdoin löytänyt “todellisen ääneni”.

Kirjoitin reilut 100 runoa 2,5 kuukaudessa, joista yhdessä ainoassa viikossa 25. Nämä ovat myös huomattavasti pidempiä kuin aiemmat runoni, puolen sivun sijasta 1-2 sivua. En vieläkään tiedä, miten onnistuin tässä – iso osa runoista on kyllä kirjoitettu makuuasennossa voimien vähäisyyden takia

Koostin teksteistä myös englanninkielisen kokoelman Shitty Lighthouse, joka on tällä hetkellä kustantamokierroksella, kuten myös iso liuta yksittäisiä runoja kirjallisuuslehtiin. Ajoitus runokokoelmalle on toki huonoin mahdollinen, koska monet pienet kustantamot ovat pandemian ajan olleet tauolla, siinä missä koteihinsa jumittuneet kirjoittajat ovat nakutelleet kässäreitä tuplasti tavallista ahkerammin.

Joka tapauksessa yksi runo kokoelmalta on nyt julkaistu! Ajankohtaisrunolehti Topical Poetryssä ilmestynyt Britney Is Free käsittelee vapauden olemusta mm. mahajanabuddhalaisuuden ja ontologian näkökulmista. (YouTube-kanavaltani löytyy myös lausuttuna muutamia kokoelman runoja.)

Lisäksi olen viime kuukausina julkaissut kaksi henkilökohtaisesti hyvin tärkeää englanninkielistä artikkelia trauma-aiheista. How I Healed My Severe Trauma kertoo, miten korjasin ystäväni väärinkäytön minulle aiheuttamat vaikeat traumat Internal Family Systemsillä, somatic experiencingillä, rakastava ystävällisyys -meditaatiolla ja ystävieni tuella.

Yes Means No, No Can Mean Anything and Everything Is Terrifying: Traumatic Dissociation Leads to Volatile Relationships puolestaan avaa syitä sille, miten tuon ystävän dissosiaatiohäiriö johti väärinkäyttöön. Tämä on minulle muutenkin hyvin tärkeä ihe, sillä lähes kaikki ystäväni ovat kärsineet vaikeasta traumaperäisestä dissosiaatiosta, usein myös dissosiatiivisesta identiteettihäiriöstä, ja se on mutkistanut ystävyyssuhteita paljon.

Monday, September 27th, 2021, by Maija Haavisto and is filed under "Kirjoittaminen, Omat kirjat, artikkelit, buddhalaisuus, dissosiaatio, ifs, julkaisut, julkkikset, kirjallisuuslehdet, kustannusala, meditaatio, metafysiikka, pandemia, psykoterapia, runot, shitty lighthouse, sosiaalinen elämä, trauma, väärinkäyttö, ystävät, ystävyys". You can leave a response here. Pinging is currently not allowed.