Archive for eläimet
Mies on evoluution bugi, t: mies
Melvin Konnerin Women After All: Sex, Evolution, and the End of Male Supremacy on varsin hämmentävä kirja. Sitä on lähdetty markkinoimaan erittäin provosoivalla asenteella, esimerkiksi kirjan takakansiteksti »»
Siili joka sotki kaiken
Siilin kuoleman nimi ei ole metafora. Briitta Hepo-ojan esikoisromaani alkaa sillä, että siili aivan kirjaimellisesti jää Artun perheen auton alle, ja herkkä Arttu järkyttyy syvästi. Se osaltaan »»
Turun kirjamessuilla
Tällä viikolla julkistettiin, että esiinnyn Turun kirjamessuilla su 4.10. klo 13 Onerva-lavalla. Aiheena tässä esiintymisessä on Sisimmäiseen liittyen eläimet ja eläimyys.
Minua haastattelee kirjablogaaja Hanna “Morre” Matilainen. Tämä »»
Äitejä ja eläimiä
Pyysin Anu Silfverbergin novellikokoelman He eivät olleet eläimiä lahjaksi joskus vuosia sitten. Silfverberg on mm. Nyt-liitteen toimittaja ja tunnetaan vegaanina ja eläinten oikeuksien puolustajana.
Ensin novellikokoelma ei iskenyt »»
Tanssii vuohien kanssa
Kirjailijan elämä on välillä sietämättömän glamoröösiä. Vaikkapa silloin, kun kustantaja pyytää ottamaan kuvan yhdessä lampaan kanssa. Ei hätää, meiltä parin kilometrin päässä on lapsille tarkoitettu kotieläintila. Siellä »»
Valaiden laulua
Jenny on musiikin opiskelija, joka muistelee valaiden laulua lapsuudestaan. Hän haluaisi käyttää sitä gradussaan. Valaat ja Jenny kiinnostavat myös ympäristöministeriössä töissä olevaa Jokkea, joka yhä haikailee Jennyn »»
Ihmisen jälkeinen maailma
Margaret Atwoodin MaddAddamin alussa on kirjoille hyvin epätyypillinen kertausjakso. Silti lukeminen tuotti vaikeuksia, kun trilogian aiemmista osista muisti niin vähän (muistan yleensä kirjojen ja elokuvien sisällön erittäin »»
Eläinten kielletyt tunteet
Jeffrey Moussaieff Masson on kirjoittanut kirjoja useista eri aiheista, etenkin eläinten käyttäytymisestä ja psykoanalyysista. When Elephants Weep: The Emotional Lives of Animals on varsin onnistunut katsaus eläinten »»
Viime vuoden unohdetuin kirja
Vuosi sitten en ollut tainnut koskaan lukea hevoskirjaa. Sittemmin olen ahminut kaksi: Seabiscuitin (joka sekin oli erinomainen) sekä viimeksi Twitter-kaverini Johanna Viitasen esikoisen Hiekkaan kadonneet jäljet. Taidan »»